Koska luet tätä, tiedät että Niemen omakotiyhdistyksellä on kohtalaisen aktiivinen blogi juuri täällä.
Vihdoin saimme linkin sivuillemme näkyviin myös Mansetorille, joka on Tampereen kaupungin ylläpitämä kaupunginosasivusto. Niemi näkyy siellä otsikon "Ryydynpohja-Lintulampi-Niemi" alla. Odotimme linkin ilmestymistä muutamia kuukausia (!!), mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan: Nyt voi satunnainen surffari törmätä meihin sielläkin.
Tässä vielä linkki Mansetoriin: http://www.mansetori.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=2073&Itemid=1495
tiistai 14. joulukuuta 2010
torstai 2. joulukuuta 2010
Leila Penttilä: Ajatuksia Itsenäisyyspäivänä 2010
AJATUKSIA ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2010
Niemen Omakotiyhdistyksen toimittua 60 vuotta
Kuten Niemen omakotiyhteisön alueella hyvin tiedetään, toiminnan alussa oli kuokka, hakku ja muskula. Kivipelto tarvitsi antautuakseen myös lekaa ja rautakankea. Hyvät suhteet omanneilla oli näinä niukkoina aikoina jopa kaksi rautakankea: paksu , painava, jämerä ja terävä isäntää varten, sillä teki häijyä iskeä varpailleen, ohkainen, kevyempi hyvän otteen antava kanki oli emäntää varten. Hövelimmät isännät lainasivat tarvitseville omia työkalujaan, pihimmät ajattelivat, että mikään ei lainassa parane.
Erään tunnetun taiteilijan olohuoneen seinälle on perustyökalut ripustettu puhdistettuina ja kiillotettuina. Joku on tehnyt jopa vitriinin näille nyt jo museoesineille 60 vuoden takaa.
Virallinen työkalupankkikin Niemeen perustettiin, tieto ja sijainti ilmoitettiin puskaradiolla, joka toimikin tehokkaasti. Homma hoitui inhimillisten lakien mukaan: työkalun tarvitsija haki tarvikkeen sovitusta paikasta, omistaja haki työkalunsa takaisin sitten kun itse tarvitsi.
Parempi järjestys astui voimaan, kun Ilmari Salmela otti hoiviinsa ainakin ruohonleikkuukoneen, jos kenellä ruoho joskus kasvaisi leikattavaksi asti. Lisäksi Immu hoiti mankelia, sellaista raskasta isoäänistä möhkälettä, jossa emännät isäntien ja penskojen avustuksella litistivät liinavaatteensa kauniiseen kuosiin. (Maikku Salmela kertonut Juhlajunassa.)
Emäntien panos tontin raivaamisessa ja talon rakentamisessa oli merkittävä. He vastasivat sosiaalisten suhteiden luomisesta lähipiirin emäntiin. Montunkaivuun ohessa he järjestivät virkistystoimintaa ja muuta hengen kohotusta, sillä isännät saattoivat jo olla sotatoimista väsyneitä, jotkut vammautuneitakin.
Sähkötolpat ja verkosto saatiin alueelle jo 1951-52. Sähkö tuli perässä. Sen tuleminen oli vaivalloista. Kun suuri määrä tarvitsijoita kuormitti kaupungin verkkoa yhtä aikaa, se simahti. Valot sammuivat, uuni kylmeni, pullista tuli likilaskuisia, kahvi ei kiehunut. Kun kaikki kynttilät oli etsitty komeroista ja sytytetty tuli hellaan, niin sitten sähkö tuli päälle kadotakseen taas vartin päästä. Näin perheen koululaiset ja töistä palanneet saivat hauskasti alkuillan kulutettua. Sillä mikään ei ollut lapsista niin jännittävää kuin poikkeavat olosuhteet.
Vakituisesta kaupunkiasumisesta poikkeavaa saatiinkin kokea talojen rakennusvaiheessa, tilapäisessä useimmiten kesäasumisessa. Tätä vaihetta Niemen alueella kesti noin vuodet 1950-1954. Hauskat pikkumökit tai jo valmiit saunat tarjosivat rakentajan perheelle tiivistunnelmaisen suojan keväästä syksyyn.
Eräskin valmiin saunan omistaja pesi neljä tyttölastaan ensin saunassa, keräsi sitten koko katraan siistiin riviin saunan edustalle. Huuhtomisen isä suoritti kaatamalla muutaman ämpärillisen, kesälämpöistä vettä tyttöjensä niskaan. Kiljuen ja kikattaen tytöt sitten kääriytyivät äitinsä tuomiin pyyhkeisiin.
Idyllisissä pikkumökeissä saattoi rakentajakin yöpyä jo lauantaisin, lämmitti vain uunin ja kääriytyi useampaan huopaan, niin tarkeni. Sitä paitsi kuten tiedetään, korsuissa oli kylmempää. Muu perhe tuli sitten sunnuntaina isää katsomaan. Äiti laittoi rakentajalle ihan oikeata, lämmintä ruokaa.
Näinä aikoina lapsilla oli pihassa monenlaista puuhaa, talvisin pystytettiin lumiukkoja, jotka usein säilyivät miltei Vappuun asti. Jos tontti oli tasainen, siihen voitiin jäädyttää pieni luistinrata siitäkin huolimatta, että kaivovesi oli kortilla.
Lumien mentyä saattoi jo tehdä varovaista tuttavuutta naapurien lapsiin. Ikä oli tärkeä peruste, pentujen kanssa ei leikitty, isommat eivät huolineet joukkoonsa. Ankaran miettimisen aihe oli, voiko toisen tontille mennä! Kaupunkikodissa ei ollut näitä ongelmia.
Kun sitten talon valmistuttua muuttokuntoon, lapsille koitti uusi aika, entiset kaverit jäivät sinne kaupunkiin, uudet tuttavuudet eivät vielä toimineet,uusien vieheitten lisäksi pientä haikeuttakin oli ilmassa. Salmelan Maikku muistaa kotinsa muuttovaiheessa olleen avokeittiö, jossa tehtiin ruoka ja iltaisin pedattiin lattialle siskonpeti.
Koska yläkerrassa ei ollut vielä ikkunoita pääskyset perustivat muuriin oman pesän lupaa kysymättä. Vaaleina kesäöinä saattoivat nukkujat sivusilmällä katsella pääskyemojen lentelyä poikasiaan ruokkimassa. Syksyn tullen pesue muutti pois, mutta ennen kuin isäntä sai vintin ikkunoita paikoilleen, vikkelät linnut ehtivät taas majoittua samaan pesään. Eikä ikkunoita voinut nytkään sulkea. Täytyihän toisenkin perheen edut huomioida.
Tontteja oli vähitellen muokattu istutuksia varten, sillä sääntö oli, että pula-aikana piti kasvattaa perunoita, vihanneksia, omenapuita ja marjapensaita.
Useimmat muuttajat tulivat kaupunkioloista ja innostus oman maan omistamiseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin oli suuri. Perunaa kasvoi joka nurkassa, taimikauppiaat havaitsivat tilaisuutensa tulleen, niinpä tonteille kuopattiin ennen tuntemattomia lajikkeita ja kasveja. Suosittu uutuus oli pensasmustikka. Sen antamasta sadosta ei ole tietoa! Keväisin nähtiin perheiden kulkevan silmät tiiviisti maahan luotuina, suorastaan katseellaan imien uusia ituja, joista kuitenkin kasvoi enimmäkseen rikkaruohoja. Innokkaat uudisasukkaat kokivat monta pettymystä jos kohta iloakin viljelykset antoivat.
Innostaakseen asukkaita puutarhojensa hoitoon kaupunki järjesti kilpailun kauneimmista pihoista. Arvostelijat hiiviskelivät salavihkaa istutuksia katselemassa. Sisäpiiritietoa ei ilmennyt. Vuonna 1957 kolmannen palkinnon kaupungin kotipihakilpailusta sai Eero ja Hertta Penttilä seuraavana vuona sijoitus parani toiseen palkintoon. Muistitiedoissa ei valitettavasti ole säilynyt pihakilpailun useampia nimiä. Varsinainen pokaalirohmu oli kyllä Salmelan Immu, hän vuorotteli Eeron kanssa toisesta ja kolmannesta palkinnosta ja sai sitten vielä ensimmäisen palkinnon.
Myös paikalliset teollisuuslaitokset osallistuivat rakentajien puuhiin ehkä enemmän kuin tiesivätkään. Jos joku joskus ihmettelee, mihin katosi Tampereen suurteollisuus, asioista tietävät voivat sanoa, että se katosi pieninä erinä valmisteilla oleviin rintamamiestalohin, seinien täytteeksi topattiin kutterinpurua ja pellavan päistäreitä, vanhojen kutomakoneiden niisilistoja ja muuta käyttökelpoista asennettiin sopiviin kohteisiin. Ja niitähän riitti. Puretuista taloista ostettiin edullisesti hyvät tiilet palomuurissa käytettäviksi.
Uutta luotaessa kirkastuivat sotien jälkeiset ankeat vuodet. Rintamalla palvelleet tekivät maan hyväksi kaksinkertaisen urakan: ensin piti taistella omaksi isänmaa, jonka pieneen palaseen saattoi pystyttää talon itselleen ja perheelleen. Näin Itsenäisyyspäivän tunnelmissa on hyvä muistaa heitäkin, jotka eivät koskaan palanneet sieltä jostain, eivät saaneet rakentaa omaa kotia.
LOPPU
Kiittäen muisteluavusta Hertta Penttilää ja Maikku Salmelaa
Leila Penttilä
Niemen Omakotiyhdistyksen toimittua 60 vuotta
Kuten Niemen omakotiyhteisön alueella hyvin tiedetään, toiminnan alussa oli kuokka, hakku ja muskula. Kivipelto tarvitsi antautuakseen myös lekaa ja rautakankea. Hyvät suhteet omanneilla oli näinä niukkoina aikoina jopa kaksi rautakankea: paksu , painava, jämerä ja terävä isäntää varten, sillä teki häijyä iskeä varpailleen, ohkainen, kevyempi hyvän otteen antava kanki oli emäntää varten. Hövelimmät isännät lainasivat tarvitseville omia työkalujaan, pihimmät ajattelivat, että mikään ei lainassa parane.
Erään tunnetun taiteilijan olohuoneen seinälle on perustyökalut ripustettu puhdistettuina ja kiillotettuina. Joku on tehnyt jopa vitriinin näille nyt jo museoesineille 60 vuoden takaa.
Virallinen työkalupankkikin Niemeen perustettiin, tieto ja sijainti ilmoitettiin puskaradiolla, joka toimikin tehokkaasti. Homma hoitui inhimillisten lakien mukaan: työkalun tarvitsija haki tarvikkeen sovitusta paikasta, omistaja haki työkalunsa takaisin sitten kun itse tarvitsi.
Parempi järjestys astui voimaan, kun Ilmari Salmela otti hoiviinsa ainakin ruohonleikkuukoneen, jos kenellä ruoho joskus kasvaisi leikattavaksi asti. Lisäksi Immu hoiti mankelia, sellaista raskasta isoäänistä möhkälettä, jossa emännät isäntien ja penskojen avustuksella litistivät liinavaatteensa kauniiseen kuosiin. (Maikku Salmela kertonut Juhlajunassa.)
Emäntien panos tontin raivaamisessa ja talon rakentamisessa oli merkittävä. He vastasivat sosiaalisten suhteiden luomisesta lähipiirin emäntiin. Montunkaivuun ohessa he järjestivät virkistystoimintaa ja muuta hengen kohotusta, sillä isännät saattoivat jo olla sotatoimista väsyneitä, jotkut vammautuneitakin.
Sähkötolpat ja verkosto saatiin alueelle jo 1951-52. Sähkö tuli perässä. Sen tuleminen oli vaivalloista. Kun suuri määrä tarvitsijoita kuormitti kaupungin verkkoa yhtä aikaa, se simahti. Valot sammuivat, uuni kylmeni, pullista tuli likilaskuisia, kahvi ei kiehunut. Kun kaikki kynttilät oli etsitty komeroista ja sytytetty tuli hellaan, niin sitten sähkö tuli päälle kadotakseen taas vartin päästä. Näin perheen koululaiset ja töistä palanneet saivat hauskasti alkuillan kulutettua. Sillä mikään ei ollut lapsista niin jännittävää kuin poikkeavat olosuhteet.
Vakituisesta kaupunkiasumisesta poikkeavaa saatiinkin kokea talojen rakennusvaiheessa, tilapäisessä useimmiten kesäasumisessa. Tätä vaihetta Niemen alueella kesti noin vuodet 1950-1954. Hauskat pikkumökit tai jo valmiit saunat tarjosivat rakentajan perheelle tiivistunnelmaisen suojan keväästä syksyyn.
Eräskin valmiin saunan omistaja pesi neljä tyttölastaan ensin saunassa, keräsi sitten koko katraan siistiin riviin saunan edustalle. Huuhtomisen isä suoritti kaatamalla muutaman ämpärillisen, kesälämpöistä vettä tyttöjensä niskaan. Kiljuen ja kikattaen tytöt sitten kääriytyivät äitinsä tuomiin pyyhkeisiin.
Idyllisissä pikkumökeissä saattoi rakentajakin yöpyä jo lauantaisin, lämmitti vain uunin ja kääriytyi useampaan huopaan, niin tarkeni. Sitä paitsi kuten tiedetään, korsuissa oli kylmempää. Muu perhe tuli sitten sunnuntaina isää katsomaan. Äiti laittoi rakentajalle ihan oikeata, lämmintä ruokaa.
Näinä aikoina lapsilla oli pihassa monenlaista puuhaa, talvisin pystytettiin lumiukkoja, jotka usein säilyivät miltei Vappuun asti. Jos tontti oli tasainen, siihen voitiin jäädyttää pieni luistinrata siitäkin huolimatta, että kaivovesi oli kortilla.
Lumien mentyä saattoi jo tehdä varovaista tuttavuutta naapurien lapsiin. Ikä oli tärkeä peruste, pentujen kanssa ei leikitty, isommat eivät huolineet joukkoonsa. Ankaran miettimisen aihe oli, voiko toisen tontille mennä! Kaupunkikodissa ei ollut näitä ongelmia.
Kun sitten talon valmistuttua muuttokuntoon, lapsille koitti uusi aika, entiset kaverit jäivät sinne kaupunkiin, uudet tuttavuudet eivät vielä toimineet,uusien vieheitten lisäksi pientä haikeuttakin oli ilmassa. Salmelan Maikku muistaa kotinsa muuttovaiheessa olleen avokeittiö, jossa tehtiin ruoka ja iltaisin pedattiin lattialle siskonpeti.
Koska yläkerrassa ei ollut vielä ikkunoita pääskyset perustivat muuriin oman pesän lupaa kysymättä. Vaaleina kesäöinä saattoivat nukkujat sivusilmällä katsella pääskyemojen lentelyä poikasiaan ruokkimassa. Syksyn tullen pesue muutti pois, mutta ennen kuin isäntä sai vintin ikkunoita paikoilleen, vikkelät linnut ehtivät taas majoittua samaan pesään. Eikä ikkunoita voinut nytkään sulkea. Täytyihän toisenkin perheen edut huomioida.
Tontteja oli vähitellen muokattu istutuksia varten, sillä sääntö oli, että pula-aikana piti kasvattaa perunoita, vihanneksia, omenapuita ja marjapensaita.
Useimmat muuttajat tulivat kaupunkioloista ja innostus oman maan omistamiseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin oli suuri. Perunaa kasvoi joka nurkassa, taimikauppiaat havaitsivat tilaisuutensa tulleen, niinpä tonteille kuopattiin ennen tuntemattomia lajikkeita ja kasveja. Suosittu uutuus oli pensasmustikka. Sen antamasta sadosta ei ole tietoa! Keväisin nähtiin perheiden kulkevan silmät tiiviisti maahan luotuina, suorastaan katseellaan imien uusia ituja, joista kuitenkin kasvoi enimmäkseen rikkaruohoja. Innokkaat uudisasukkaat kokivat monta pettymystä jos kohta iloakin viljelykset antoivat.
Innostaakseen asukkaita puutarhojensa hoitoon kaupunki järjesti kilpailun kauneimmista pihoista. Arvostelijat hiiviskelivät salavihkaa istutuksia katselemassa. Sisäpiiritietoa ei ilmennyt. Vuonna 1957 kolmannen palkinnon kaupungin kotipihakilpailusta sai Eero ja Hertta Penttilä seuraavana vuona sijoitus parani toiseen palkintoon. Muistitiedoissa ei valitettavasti ole säilynyt pihakilpailun useampia nimiä. Varsinainen pokaalirohmu oli kyllä Salmelan Immu, hän vuorotteli Eeron kanssa toisesta ja kolmannesta palkinnosta ja sai sitten vielä ensimmäisen palkinnon.
Myös paikalliset teollisuuslaitokset osallistuivat rakentajien puuhiin ehkä enemmän kuin tiesivätkään. Jos joku joskus ihmettelee, mihin katosi Tampereen suurteollisuus, asioista tietävät voivat sanoa, että se katosi pieninä erinä valmisteilla oleviin rintamamiestalohin, seinien täytteeksi topattiin kutterinpurua ja pellavan päistäreitä, vanhojen kutomakoneiden niisilistoja ja muuta käyttökelpoista asennettiin sopiviin kohteisiin. Ja niitähän riitti. Puretuista taloista ostettiin edullisesti hyvät tiilet palomuurissa käytettäviksi.
Uutta luotaessa kirkastuivat sotien jälkeiset ankeat vuodet. Rintamalla palvelleet tekivät maan hyväksi kaksinkertaisen urakan: ensin piti taistella omaksi isänmaa, jonka pieneen palaseen saattoi pystyttää talon itselleen ja perheelleen. Näin Itsenäisyyspäivän tunnelmissa on hyvä muistaa heitäkin, jotka eivät koskaan palanneet sieltä jostain, eivät saaneet rakentaa omaa kotia.
LOPPU
Kiittäen muisteluavusta Hertta Penttilää ja Maikku Salmelaa
Leila Penttilä
maanantai 22. marraskuuta 2010
16 voi jättää matkustajan Pohtolankadulle odottelemaan!
Vähäniemenkadun remontti on nyt siinä vaiheessa, että ajoneuvolla ajo kielletty -merkit on viety pois. Jalkakäytävä ei asvalttia ole saanut, mutta sen verran sitä on tasoitettu, että kulkemaan pääsee, ainakin näin pakkaskelillä.
Myös TKL:n bussilinja 16 siis ajelee nyt suoraan Vähäniemenkatua.
Huomaa kuitenkin tämä: Pohtolankadun remontin takia Pohtolankatu 41:n pysäkki (nro 1031) on siirretty muutama kymmenen metriä Valintatalolle päin, muinaisen STS-pankin kohdalle. Nyt Vähäniemenkadun valmistumisen takia linja 16 ei mene ollenkaan siltä kohtaa, eikä siis ota kyyttiin.
Moni lietsulainen sai viikonloppuna jäädä pakkaseen viittailemaan bussin perävaloille. Seuraavalla pysäkillä kaupunkiin päin (Pohtolankatu 25, pysäkki nro 1029) pysäkin merkki kertoo että siinä pysähtyy vain seiska. Tiedossa ei ole, onko 16 jättänyt siltäkin pysäkiltä ottamatta, mutta jos varman päälle haluaa pelata, on käveltävä joko Lielahdenkadun pysäkille saakka, tai sitten "Isoniemenkadun pysäkille" (nro 1033) Vähäniemenkadun ja Kimpikadun risteykseen.
Soitin asiasta TKL:lle, ja sieltä lupailtiin siirtää väliaikainen pysäkki parempaan paikkaan, ja 1029:n merkki korjataan.
Myös TKL:n bussilinja 16 siis ajelee nyt suoraan Vähäniemenkatua.
Huomaa kuitenkin tämä: Pohtolankadun remontin takia Pohtolankatu 41:n pysäkki (nro 1031) on siirretty muutama kymmenen metriä Valintatalolle päin, muinaisen STS-pankin kohdalle. Nyt Vähäniemenkadun valmistumisen takia linja 16 ei mene ollenkaan siltä kohtaa, eikä siis ota kyyttiin.
Moni lietsulainen sai viikonloppuna jäädä pakkaseen viittailemaan bussin perävaloille. Seuraavalla pysäkillä kaupunkiin päin (Pohtolankatu 25, pysäkki nro 1029) pysäkin merkki kertoo että siinä pysähtyy vain seiska. Tiedossa ei ole, onko 16 jättänyt siltäkin pysäkiltä ottamatta, mutta jos varman päälle haluaa pelata, on käveltävä joko Lielahdenkadun pysäkille saakka, tai sitten "Isoniemenkadun pysäkille" (nro 1033) Vähäniemenkadun ja Kimpikadun risteykseen.
Soitin asiasta TKL:lle, ja sieltä lupailtiin siirtää väliaikainen pysäkki parempaan paikkaan, ja 1029:n merkki korjataan.
keskiviikko 3. marraskuuta 2010
Asvalttia
Hyviä uutisia! Näyttää että Soirokatu sai tänään pintaansa upouuden asvaltin. Ainakin sen kadun asukkaille remonttityön eteneminen ja siitä vähitellen pääseminen on suuri helpotus. Varmasti myös monen muun koulu-, tarha- tai työreitti pääsee palaamaan tutulle uralleen väliaikaisilta kiertoteiltä.
Vaan Vähäniemenkadulla työt näyttävät kokonaan pysähtyneen. On jo lähes kuukausi siitä kun ajorata sai päällysteensä, mutta edelleen on kadulla ajoneuvolla ajo kielletty. Jalkakäytävä tien reunassa on kuin pommin jäljiltä.
Vähäniemenkatu on koko alueelle tärkeä siksi, että siellä kulkee normaalisti 16:n reitti. Isoniemenkatu, jolla bussi nyt joutuu ajamaan, on aivan liian kapea kahden bussin kohtaamiseen. Koululaisten reitti on turvaton, pienempiä ei uskalla yksin laskea Tiikeripuistoon, ja kadunvarren asukkaita kiusaavat sortuvat ojanpenkereet. Siksi täällä kovasti toivotaan töiden ripeää valmistumista. Mikähän siis viivyttää työn loppuun saattamista?
P.S. Olettekos kuulleet mikä on Niämen musikaalisin katu? No tietysti juuri tämä asvaltoitu Soi-Rock-Katu!
Vaan Vähäniemenkadulla työt näyttävät kokonaan pysähtyneen. On jo lähes kuukausi siitä kun ajorata sai päällysteensä, mutta edelleen on kadulla ajoneuvolla ajo kielletty. Jalkakäytävä tien reunassa on kuin pommin jäljiltä.
Vähäniemenkatu on koko alueelle tärkeä siksi, että siellä kulkee normaalisti 16:n reitti. Isoniemenkatu, jolla bussi nyt joutuu ajamaan, on aivan liian kapea kahden bussin kohtaamiseen. Koululaisten reitti on turvaton, pienempiä ei uskalla yksin laskea Tiikeripuistoon, ja kadunvarren asukkaita kiusaavat sortuvat ojanpenkereet. Siksi täällä kovasti toivotaan töiden ripeää valmistumista. Mikähän siis viivyttää työn loppuun saattamista?
P.S. Olettekos kuulleet mikä on Niämen musikaalisin katu? No tietysti juuri tämä asvaltoitu Soi-Rock-Katu!
maanantai 1. marraskuuta 2010
Terveisiä syyskokouksesta!
Niemen Omakotiyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin 31.10.2010 Lielahden kirkolla. Kokouspöytäkirja (toistaiseksi tarkistamaton) on luettavissa netissä - klikkaa tätä linkkiä.
Kokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2011 valittiin Arto Huovila, joka on toiminut tehtävässä myös kuluvana vuonna. Johtokuntaan erovuoroisten tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin Tauno Leino, Juha Kivistö ja Pilvi Mansikkamäki. Jatkavat jäsenet ovat Birgit Pihlajaniemi, Isto Kallio ja Topi Koskinen. Varajäseniksi johtokuntaan valittiin Heikki Kasurinen, Marja Miilunpalo. Kolmanneksikin varajäseneksi löytyi ehdotus, mutta hänen suostumuksensa täytyy varmistaa, koska henkilö itse ei ollut paikalla kokouksessa.
Yhdistyksen menoarvio päätettiin pitää suunnilleen kuluvan vuoden kaltaisena. Suurin muutos oli se, että ensi vuodelle ei tarvinnut budjetoida juhlavuoden menoja, kuten tälle vuodelle. Jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan 8 eurossa. Sen voi edelleen maksaa tilaisuuksissa, esimerkiksi romutalkoissa, tai sitten pankkiin yhdistyksen tilille.
Jäsenistön esittämänä asiana päätettiin olla yhteydessä Tammervoimaan, jotta suunniteltavana olevan hyötyvoimalan ympäristövaikutusten arvioinnissa otettaisiin hajuhaittojen selvittäminen vakavasti. Päätimme vaatia, että mahdollisen jätevoimalan hajuhaitat tutkitaan YVA:ssa kattavasti ja niin että tulokset esitetään kansantajuisesti. Myös voimalan vaikutus alueen liikenteeseen vaaditaan arvioitavaksi YVA:ssa.
Lisäksi esille tuli tiedotettavaa:
Kokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2011 valittiin Arto Huovila, joka on toiminut tehtävässä myös kuluvana vuonna. Johtokuntaan erovuoroisten tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin Tauno Leino, Juha Kivistö ja Pilvi Mansikkamäki. Jatkavat jäsenet ovat Birgit Pihlajaniemi, Isto Kallio ja Topi Koskinen. Varajäseniksi johtokuntaan valittiin Heikki Kasurinen, Marja Miilunpalo. Kolmanneksikin varajäseneksi löytyi ehdotus, mutta hänen suostumuksensa täytyy varmistaa, koska henkilö itse ei ollut paikalla kokouksessa.
Yhdistyksen menoarvio päätettiin pitää suunnilleen kuluvan vuoden kaltaisena. Suurin muutos oli se, että ensi vuodelle ei tarvinnut budjetoida juhlavuoden menoja, kuten tälle vuodelle. Jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan 8 eurossa. Sen voi edelleen maksaa tilaisuuksissa, esimerkiksi romutalkoissa, tai sitten pankkiin yhdistyksen tilille.
Jäsenistön esittämänä asiana päätettiin olla yhteydessä Tammervoimaan, jotta suunniteltavana olevan hyötyvoimalan ympäristövaikutusten arvioinnissa otettaisiin hajuhaittojen selvittäminen vakavasti. Päätimme vaatia, että mahdollisen jätevoimalan hajuhaitat tutkitaan YVA:ssa kattavasti ja niin että tulokset esitetään kansantajuisesti. Myös voimalan vaikutus alueen liikenteeseen vaaditaan arvioitavaksi YVA:ssa.
Lisäksi esille tuli tiedotettavaa:
- Yhdistyksemme perinteinen itsenäisyyspäivän juhla järjestetään 6.12.2010 klo 12 rakentajasukupolvien muistomerkillä.
- Yhdistys on tilannut jälleen hiekkaa jäsenistön käytettäväksi talvihiekoitukseen. Hiekkaa saa noutaa Lautta- ja Tapulinkadun risteyksestä.
- Teboil on ilmoittanut uudet tarjoushinnat polttoöljylle, ja muistuttaa veronkorotuksesta vuodenvaihteessa, joka voi nostaa öljyn hintaa jopa 14snt/litra.
- Tampereen kaupunkiliikenne suunnittelee uusia joukkoliikenneratkaisuja ja -linjauksia Niemenrannan rakentumisen myötä. Mm. pikaraitiotien linjausvaihtoehtoja suunnitellaan. Linja 16 on esitetty poistuvan Vähäniemenkadulta kun Niemenranta valmistuu, ja sen korvaajaksi sunnitellaan uutta, harvemmin menevää linja. Uutta Länsi-Tampereen rengaslinjaa on suunniteltu, joka kiertäisi lännessä laajasti, ja helpottaisi siten esimerkiksi lietsulaisten pääsyä Lamminpään hautausmaalle tai Tesoman uimahalliin..
- Lielahti-talon kaavoitus on käynnissä. Mm. terveysasema ja päiväkoti sekä kirjasto esitetään siirrettäväksi Lielahti-taloon.
perjantai 29. lokakuuta 2010
Yhdistyksen syyskokous sunnuntaina
Niemen Omakotiyhdistys ry:n sääntömääräinen lokakuun kokous pidetään Lielahden kirkolla huomenna sunnuntaina 31.10.2010 klo 15.
Kokouksen esityslista:
Tässä vielä ehdotus toimintasuunnitelmaksi 2011. Toivomme palautetta jäsenistöltä - yhdistys on yhteinen!
Toimintasuuunnitelma vuodelle 2011
Niemen omakotiyhdistys toimii vuonna 2011 aktiivisesti järjestäen erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Tavoitteena on edistää yhteistoimintaa alueellamme ja lisätä asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta.
Yhdistys pyrkii toimimaan aktiivisena vaikuttajana Tampereen kaupunkiin ja muihin yhteistyötahoihin nähden ja tiedottamaan alueen asukkaille ajankohtaisista asioista ja hankkeista.
Vuonna 2011 pyrimme erityisesti aktivoimaan jäsenistöä yhteistoimintaan ja vastuun kantamiseen yhdistyksen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
Omakotiyhdistyksen suunnittelemia tapahtumia vuonna 2011 ovat:
- Hiihto- ja pilkkikilpailut helmi-maaliskuulla,
- Romu- ja roskatalkoot toukokuussa,
- Pihakirppis toukokuussa,
- Juhannusjuhla juhannusaattona,
- Mahdollinen teatteriretki kesällä
- Itsenäisyyspäivän juhla joulukuussa.
Jäsenistön yhdistykselle esittämät asiat otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä. Toimintaa järjestetään talkoovoimin. Johtokunta muokkaa toimintasuunnitelmaa käytettävissä olevien taloudellisten- ja henkilöresurssien mukaisesti.
Omakotiviestiä jaetaan ja jäsenasioita hoidetaan edelleen yhteisvastuullisesti.
Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan Omakotiyhdistysten keskusjärjestön järjestämään toimintaan.
Kaikki jäsenet ovat tervetulleita päättämään, millaista toimintaa Niemessä järjestetään ensi vuonna. Halutessasi voit myös ilmoittautua halukkaaksi johtokunnan toimintaan, tai jos et siihen ole valmis, tule kuitenkin tapaamaan johtokunnan nykyisiä ja uusia jäseniä: Näin tiedät, ketkä asioita yhdistyksessämme valmistelevat ja päättävät.
Syyskokouksessa voit myös saada äänesi kuuluviin, jos sinulla on ideoita tai ajatuksia, miten aluettamme tai toimintaamme voisi parantaa.
Tarjoamme kaikille osallistujille kahveet ja pullat.
Kokouksen esityslista:
- Kokouksen avaus
- Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
- Esityslistan hyväksyminen
- Kokouksen järjestäytyminen
- Ilmoitusasiat
- Toimintasuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2010
- Yhdistyksen menoarvio
- Yhdistyksen liittymis- ja jäsenmaksu vuodelle 2011
- Yhdistyksen puheenjohtajan valinta vuodelle 2011
- Johtokunnan jäsenten valitseminen erovuoroisten tilalle 2011-2012
- Johtokunnan varajäsenten valitseminen erovuoroisten tilalle 2011
- Tilintarkastajien (2) ja varatilintarkastajien (2) valinta vuodelle 2011
- Jäsenasiain hoito vuonna 2011
- Naistoimikunnan vetäjän valinta
- Keskusjärjestön ja yhteisöjen kokousedustajien valinta vuodelle 2011
- Jäsenasiat
- Jäsenistön esittämät asiat
- Muut esille tulevat asiat
- Kokouksen päättäminen
Tässä vielä ehdotus toimintasuunnitelmaksi 2011. Toivomme palautetta jäsenistöltä - yhdistys on yhteinen!
Toimintasuuunnitelma vuodelle 2011
Niemen omakotiyhdistys toimii vuonna 2011 aktiivisesti järjestäen erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Tavoitteena on edistää yhteistoimintaa alueellamme ja lisätä asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta.
Yhdistys pyrkii toimimaan aktiivisena vaikuttajana Tampereen kaupunkiin ja muihin yhteistyötahoihin nähden ja tiedottamaan alueen asukkaille ajankohtaisista asioista ja hankkeista.
Vuonna 2011 pyrimme erityisesti aktivoimaan jäsenistöä yhteistoimintaan ja vastuun kantamiseen yhdistyksen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
Omakotiyhdistyksen suunnittelemia tapahtumia vuonna 2011 ovat:
- Hiihto- ja pilkkikilpailut helmi-maaliskuulla,
- Romu- ja roskatalkoot toukokuussa,
- Pihakirppis toukokuussa,
- Juhannusjuhla juhannusaattona,
- Mahdollinen teatteriretki kesällä
- Itsenäisyyspäivän juhla joulukuussa.
Jäsenistön yhdistykselle esittämät asiat otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä. Toimintaa järjestetään talkoovoimin. Johtokunta muokkaa toimintasuunnitelmaa käytettävissä olevien taloudellisten- ja henkilöresurssien mukaisesti.
Omakotiviestiä jaetaan ja jäsenasioita hoidetaan edelleen yhteisvastuullisesti.
Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan Omakotiyhdistysten keskusjärjestön järjestämään toimintaan.
torstai 14. lokakuuta 2010
Lunta ja liikennettä
Tänään 14.10.2010 saatiin Vähäniemenkadulle (ainakin alkupäähän ajoradalle) asvaltti ja koko Niemeen ensilumi. Toivotaan, että saavat pian myös pyörätien valmiiksi ja bussit reitilleen; se tekee ainakin koululaisten matkoista turvallisempia.
Talven tulo vaatii varusteensa. Paitsi että alkaa olla talvirenkaitten aika, myös heijastimia ja pyöränlamppuja tarvitaan, kun aamuin illoin on pimeää.
tiistai 28. syyskuuta 2010
Toiminta tarvitsee tekijänsä - tervetuloa mukaan!
Niemessä toimii varmasti yksi Tampereen aktiivisimmista omakotiyhdistyksistä. Jäsentalouksia meillä on kolmisen sataa, eikä ole harvinaista, että joissain tapahtumissamme pyörähtää kolmasosakin jäsenkuntaa, siis sadoittain ihmisiä.
Vuosi 2010 on ollut juhlavuotemme, kun yhdistys täytti 60 vuotta. Vuoden mittaan olemme järjestäneet monenlaista toimintaa. On ollut perinteiset hiihtokilpailut lapsille ja pilkkikisa (myös) aikuisille. Toukokuun romutalkoisissa kerättiin metallia kiertoon ja hoidettiin roskaa kaatopaikalle. Tänä vuonna mukana oli myös pyöränhuoltopiste ja kirjanvaihtotori. Pihakirppiksessä pantiin käyttökelpoista tavaraa kiertoon kotiporteilta. Teatteriretki Kangasalan ramppiteatteriin veti väkeä täyden bussillisen, kokkojuhla juhannusaattona monin kymmenin. Juhannusjuhlien mainos Aamulehdessä toi paikalle yleisöä kauempaakin. Juhlavuoden kunniaksi vietettiin juhlallisuuksia Rientolassa toukokuussa, ja koko kylä kutsuttiin Niemen alueen kiertoajelulle kaupunkijunalla elokuulla. Yli sata myytyä lippua kertoo siitä, että juna-ajatuksesta myös tykättiin. Jo viime vuoden puolella valmistelimme yhdistyksen oman seinäkalenterin 60v-juhlavuoden kunniaksi ja jäsentemme iloksi.
Loppuvuonna järjestämme vielä perinteisen itsenäisyyspäivän juhlan rakentajasukupolven muistomerkillä. Talven tullessa tilaamme hiekotussepeliä jäsenistömme vapaaseen käyttöön. Varsinaisten tapahtumien lisäksi jaamme koteihin Tampereen Omakotiviestin ja omat tiedotteemme, pidämme blogia netissä, olemme yhteydessä Tampereen ja Ylöjärvenkin kaupunkiin, naapuriyhdistyksiin, ok-yhdistysten keskusjärjestöön, kouluihin ja vanhempainyhdistyksiin ja moneen muuhun yhteistyötahoon. Pyöreitä vuosia täyttäneitä jäseniä olemme pyrkineet muistamaan onnittelutervehdyksin. On meillä talkooväen saunailtakin pidetty kerran vuodessa. Tietysti myös kokoustamme tämän kaiken valmistelemiseksi.
Omakotiyhdistystoiminta tarvitsee tekijänsä. Meillä onkin ollut mukana paljon hienoja ihmisiä, jotka ovat halunneet antaa ison tai pienen panoksensa yhteisen toiminnan järjestämiseen. Tapahtumien järjestämisessä on mukana monenlaista tekijää: Ajanottajia, mittamiehiä, kioskinpitäjiä, laduntekijöitä, kokonkasaajia, mainostenjakajia, roskalavanpakkaajia ja niin edelleen. Joku suunnitteli juhlajunan reitin, joku kirjoitti ne tarinat. Tätä nettiäkin joku naputtaa. Joku pitää yllä rekisteriä jäsenistä ja jäsenmaksuista. Joidenkin pitää suunnitella toimintaa ja pitää ryhdissä yhdistyksen virallisetkin asiat vuosikokouksineen, -kertomuksineen ja talousarvioineen. Ilman talkootyötä jäisivät tapahtumat järjestämättä, lehdet jakamatta ja yhteydet pitämättä.
Syyskokouksessamme lokakuun 31. päivänä sinullakin on taas tilaisuus tulla mukaan yhdistyksen toimintaan. Kokouksessa valitaan yhdistyksen puheenjohtaja, kolme uutta jäsentä johtokuntaan erovuoroisten tilalle, kolme johtokunnan varajäsentä ja vielä tilintarkastajat. Näihin paikkoihin ovat myös uudet (ja vanhat!) jäsenet tervetulleita. Johtokunta kokoontuu suunnilleen kerran kuukaudessa suunnittelemaan ja järjestämään yhdistyksen toimintaa. Mutta älä säikähdä, ei kaikkien tarvitse johtokunnassa olla saadakseen osallistua tai kertoa ideansa. Kokoukseen kannattaa tulla muutenkin kuulemaan, juttelemaan, osallistumaan.
Jos olet tyytyväinen siihen mitä yhdistys tekee, tule mukaan varmistamaan että hyvä toiminta jatkuu! Jos olet tyytymätön siihen mitä yhdistys tekee, tule mukaan muuttamaan toimintaa paremmaksi!
On tärkeää että mukana on monenlaisia innokkaita, eri ikäisiä, näköisiä ja kokoisia jäseniä. Vain siten yhdistys voi palvella meitä kaikkia ja juuri sinua.
Varaa kalenteriisi jo nyt 31.10.2010 klo 15!
p.s. Tämän viestiä saa lähettää eteenpäin!
Vuosi 2010 on ollut juhlavuotemme, kun yhdistys täytti 60 vuotta. Vuoden mittaan olemme järjestäneet monenlaista toimintaa. On ollut perinteiset hiihtokilpailut lapsille ja pilkkikisa (myös) aikuisille. Toukokuun romutalkoisissa kerättiin metallia kiertoon ja hoidettiin roskaa kaatopaikalle. Tänä vuonna mukana oli myös pyöränhuoltopiste ja kirjanvaihtotori. Pihakirppiksessä pantiin käyttökelpoista tavaraa kiertoon kotiporteilta. Teatteriretki Kangasalan ramppiteatteriin veti väkeä täyden bussillisen, kokkojuhla juhannusaattona monin kymmenin. Juhannusjuhlien mainos Aamulehdessä toi paikalle yleisöä kauempaakin. Juhlavuoden kunniaksi vietettiin juhlallisuuksia Rientolassa toukokuussa, ja koko kylä kutsuttiin Niemen alueen kiertoajelulle kaupunkijunalla elokuulla. Yli sata myytyä lippua kertoo siitä, että juna-ajatuksesta myös tykättiin. Jo viime vuoden puolella valmistelimme yhdistyksen oman seinäkalenterin 60v-juhlavuoden kunniaksi ja jäsentemme iloksi.
Loppuvuonna järjestämme vielä perinteisen itsenäisyyspäivän juhlan rakentajasukupolven muistomerkillä. Talven tullessa tilaamme hiekotussepeliä jäsenistömme vapaaseen käyttöön. Varsinaisten tapahtumien lisäksi jaamme koteihin Tampereen Omakotiviestin ja omat tiedotteemme, pidämme blogia netissä, olemme yhteydessä Tampereen ja Ylöjärvenkin kaupunkiin, naapuriyhdistyksiin, ok-yhdistysten keskusjärjestöön, kouluihin ja vanhempainyhdistyksiin ja moneen muuhun yhteistyötahoon. Pyöreitä vuosia täyttäneitä jäseniä olemme pyrkineet muistamaan onnittelutervehdyksin. On meillä talkooväen saunailtakin pidetty kerran vuodessa. Tietysti myös kokoustamme tämän kaiken valmistelemiseksi.
Omakotiyhdistystoiminta tarvitsee tekijänsä. Meillä onkin ollut mukana paljon hienoja ihmisiä, jotka ovat halunneet antaa ison tai pienen panoksensa yhteisen toiminnan järjestämiseen. Tapahtumien järjestämisessä on mukana monenlaista tekijää: Ajanottajia, mittamiehiä, kioskinpitäjiä, laduntekijöitä, kokonkasaajia, mainostenjakajia, roskalavanpakkaajia ja niin edelleen. Joku suunnitteli juhlajunan reitin, joku kirjoitti ne tarinat. Tätä nettiäkin joku naputtaa. Joku pitää yllä rekisteriä jäsenistä ja jäsenmaksuista. Joidenkin pitää suunnitella toimintaa ja pitää ryhdissä yhdistyksen virallisetkin asiat vuosikokouksineen, -kertomuksineen ja talousarvioineen. Ilman talkootyötä jäisivät tapahtumat järjestämättä, lehdet jakamatta ja yhteydet pitämättä.
Syyskokouksessamme lokakuun 31. päivänä sinullakin on taas tilaisuus tulla mukaan yhdistyksen toimintaan. Kokouksessa valitaan yhdistyksen puheenjohtaja, kolme uutta jäsentä johtokuntaan erovuoroisten tilalle, kolme johtokunnan varajäsentä ja vielä tilintarkastajat. Näihin paikkoihin ovat myös uudet (ja vanhat!) jäsenet tervetulleita. Johtokunta kokoontuu suunnilleen kerran kuukaudessa suunnittelemaan ja järjestämään yhdistyksen toimintaa. Mutta älä säikähdä, ei kaikkien tarvitse johtokunnassa olla saadakseen osallistua tai kertoa ideansa. Kokoukseen kannattaa tulla muutenkin kuulemaan, juttelemaan, osallistumaan.
Jos olet tyytyväinen siihen mitä yhdistys tekee, tule mukaan varmistamaan että hyvä toiminta jatkuu! Jos olet tyytymätön siihen mitä yhdistys tekee, tule mukaan muuttamaan toimintaa paremmaksi!
On tärkeää että mukana on monenlaisia innokkaita, eri ikäisiä, näköisiä ja kokoisia jäseniä. Vain siten yhdistys voi palvella meitä kaikkia ja juuri sinua.
Varaa kalenteriisi jo nyt 31.10.2010 klo 15!
p.s. Tämän viestiä saa lähettää eteenpäin!
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
Muittenkin tapahtumat tiaroks
Hei!
Yhdistyksellemme on tiedotettu monista tapahtumista syksyllä. Vaikka nämä eivät olekaan oman yhdistyksemme tapahtumia, ne saattavat kiinnostaa jäseniämme ja muita blogin lukijoita.
Ilmankos Kokkausilta Lielahdessa 4.10.
Myrskyillat Ylöjärvellä 7.10. ja Pirkkalassa 26.10
Tampereen puutarhaseuran avoimet ovet Tarhurinpirtillä, Takahuhdintie 56, lauantaina 9.10. klo 12 – 16.
Ilmankos: Asumisen energiailtojen sarja tulossa jälleen lokakuussa
Yhdistyksellemme on tiedotettu monista tapahtumista syksyllä. Vaikka nämä eivät olekaan oman yhdistyksemme tapahtumia, ne saattavat kiinnostaa jäseniämme ja muita blogin lukijoita.
Ilmankos Kokkausilta Lielahdessa 4.10.
Suositut ilmastovastuullisen ruoan kokkausillat saavat jatkoa Tampereen Lielahdessa Lielahden koulun kotitalousluokassa 4.10. klo 17.00-20.30. Kokkausillassa valmistetaan kasvisruokia, joiden ilmastotaakka on pieni. Yhdessä kokkailun ja herkullisen aterian lisäksi saa vinkit ja reseptit kotiin viemisiksi. Opettajana toimii kasvisruokakeittokirjoistaan tuttu kokki Päivi Mattila. Ruokatarvikemaksu on 5 euroa. Lisätietoja löydät ILMANKOS-nettisivuilta. Ilmoittautumiset 1.10. mennessä: Sanna Ovaska, sanna.ovaska@tampere.fi, puh. 040 801 2713.
Myrskyillat Ylöjärvellä 7.10. ja Pirkkalassa 26.10
Viime kesänä Suomessa mitattiin ennätyskuumia lämpötiloja. Myrskyt riepottelivat niin leirintäalueita kuin kaupunkien rakennuksiakin. Mistä nämä sään ääri-ilmiöt johtuvat? Onko kuuma kesä merkki ilmaston muuttumisesta? Myrskyilloissa teeman alustajana toimii meteorologi Kim Frisk Ilmatieteenlaitoksen Pirkkalan toimipisteestä. Lisäksi Esa Palmi Ursasta kertoo myrskybongauksesta ja viime kesän myrskyistä kuvin ja sanoin. Lisätietoa tapahtumista Ilmankos-projektin nettisivuilta.
Tampereen puutarhaseuran avoimet ovet Tarhurinpirtillä, Takahuhdintie 56, lauantaina 9.10. klo 12 – 16.
Paikalla on Seuran jäseniä, jotka opastavat Sinua mielellään puutarha-asioissa sekä kertovat liki 115-vuotiaan yhdistyksen toiminnasta. Tarjolla on kahvia, teetä, mehua sekä leivonnaisia, lisäksi maistiaisia kotipuutarhan antimista. Tampereen puutarhaseuran hallituksen terveiset meille välitti Esa Fagerlund.
Ilmankos: Asumisen energiailtojen sarja tulossa jälleen lokakuussa
Asumisen energiaillat järjestetään Pirkkalassa 12.10., Nokialla 25.10. ja Tampereen Kaukajärvellä 27.10. Asumisen energiaillassa kerrotaan mahdollisuuksista parantaa asumisen energiatehokkuutta ja siten vähentää asumisen ilmastovaikutuksia. Energiatehokas asuminen tuo myös taloudellisia säästöjä. Illat on suunnattu pientaloasujille, rakentajille, remontoijille ja kaikille asumisen energiatehokkuudesta kiinnostuneille. Energiailloissa asiantuntijat esittelevät toimenpiteitä, joilla pientalojen energiatehokkuutta voidaan parantaa ja jakavat tietoa pientalossa asumisen energiankulutuksesta. Illat järjestävät ILMANKOS yhteistyössä Suomen omakotiliiton Energiatehokkuutta pientaloon -hankkeen kanssa.
lauantai 18. syyskuuta 2010
Syksyllä tapahtuu
Yhdistyksen syyskokous
Niemen omakotiyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään sunnuntaina 31.10.2010 klo 15 Lielahden kirkolla. Kokouksessa on käsiteltävänä mm. yhdistyksen puheenjohtajan ja johtokunnan erovuoroisten jäsenten valinnat sekä toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle. Uudet innokkaat osallistujat ja ideat ovat tervetulleita! Tarjolla kahvia ja pullaa. Tervetuloa!
Itsenäisyyspäivän muistokynttilät
Perinteiseen tapaan kokoonnumme itsenäisyyspäivänä klo 12 rakentajasukupolvien muistomerkille Pipanitsun puistoon Tapulinkadun ja Piirukadun risteykseen. Kynttilöin kunnioitamme aiempien sukupolvien työtä ja paikalla voi hyvin muistaa myös pois nukkuneita omaisia ja ystäviä.
Hiekoitussepeliä
Omakotiyhdistys tilaa tulevaksi talveksi hiekoitussepeliä jäsentensä käyttöön. Sitä voi noutaa Lautta- ja Tapulinkadun risteyksestä ja kasa on merkitty yhdistyksen kyltillä.
Jäsenmaksu
Jos et vielä ole maksanut jäsenmaksuasi tältä vuodelta, nyt on aika! Jäsenmaksu on 8€ ja sillä pääset mukaan yhdistyksen toimintaan ja hyötymään jäseneduista. Jäsenenä saat mm. 50% alennuksen sähköenergian perusmaksusta Tampereen sähkölaitokselta, Teboililta alennuksen lämmitysöljystä sekä Omakotiviestin.
Yhdistyksen 50v-kronikkaa on vielä saatavana hintaan 15€. Tämä kaupunginosakirja on mainio katsaus Niemen historiaan, paikkoihin ja ihmisiin. Kysy johtokunnasta!
Ota yhteyttä rohkeasti näissä ja muissakin asioissa! Voit olla suoraan yhteydessä johtokunnan jäseniin tai voit kirjoittaa sähköpostia osoitteeseen niemen.oky@ovi.com.
tiistai 7. syyskuuta 2010
Omakotiviesti 2/2010
Syyskuun omakotiviesti on ilmestynyt. Lehdessä on taas juttu myös Niemestä, yhdistyksemme 60-vuotisjuhlajunasta.
Lehti on jo nyt ladattavissa Tampereen Omakotiyhdistysten keskusjärjestön sivuilta, täältä. Pyrimme jakamaan lehdet jäsentemme postilaatikoihin syyskuun kuluessa.
perjantai 27. elokuuta 2010
60v.-juhlajuna 22.8. klo 14 ja 14.30
- Lähtöpaikka: Palkkikatu, "Niemen tori"
- Lähtöaika: 22.8.2010 klo 14 ja noin 14.30
- Yhden kierroksen hinta: 2 euroa.
Tervetuloa!
maanantai 23. elokuuta 2010
Suosittu juhlajuna
Eilen, sunnuntaina 22.8.2010 Niemessä kierrellyt 60v-juhlajuna oli menestys! Alunperin junan oli suunniteltu tekevän kaksi puolen tunnin mittaista kierrosta alueellamme, mutta jo pian junan saavuttua kävi selväksi, että tarvitaan ylimääräinen kierros kaikkien halukkaitten mukaan saamiseksi. Lippuja myytiin lopulta 116 kappaletta. Paitsi hyvästä tuurista ilmojen suhteen tämä kertoo niemeläisten kiinnostuksesta omaan kotikyläämme ja tarinoihin sen historiasta ja ihmisistä.
Tarinoissa palattiin vanhoihin aikoihin. Kuultiin alueen vanhimmasta metsänvartija Blomqvistin talosta, kuultiin rintamamiessukupolven vaiheista kun Niemi enimmäkseen kylänä rakentui, mutta myös uudemmista ajoista ja ihmisistä; tunnetuiksi tulleistakin entisistä ja nykyisistä niemeläisistä Nummisista Lehtipuihin ja Irwiniin.
Tarinat on nyt tallennettu nettiin blogiimme kaikkien luettavaksi: http://niemenoky.blogspot.com/2010/08/niemen-juhlajuna-2282010-tarinat-reitin.html
Junan lähetti matkaan omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Arto Huovila. Leila Penttilä ja Birgit Pihlajaniemi lukivat tarinat matkan kuluessa.
sunnuntai 22. elokuuta 2010
Niemen juhlajuna 22.8.2010: Tarinat reitin varrelta
60v JUHLAJUNA NIEMI
Lähdöt Niemen torilta Palkkikadulta su 22.08.2010 kello 14.00 ja 14.30. Junan lähettää matkaan omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Arto Huovila
1. PALKKIKATU 8 Kallaksen Leipomo
Veera ja Valtteri Kallaksen leipomo aloitti toimintansa. 1959 he jäivät eläkkeelle v. 1979
Valtteri Kallas toimitti leipomukset pakettiautollaan liikkeisiin itse. Ensin aamulla aikaisin taikinoitten tekoon ja leipomaan. Siellä oli aina mukava käydä ja tunnelma oli lämmin. Niemisen leipomo sijaitsi Vähäniemenkadulla. Toinen perheen pojista vei rievät kauppaan polkupyörällä.
2. LAUTTAKATU 17
Lauri Viidan veljen Yrjön omistama talo, jonka ala kerrassa asui kirjailija Veikko Pihlajamäki. Hän oli Väinö Linnan ja Lauri Viidan perheiden hyvä ystävä, kirjailijoiden työn tukija ja kannustaja, viimeisin elossa ollut ns. Mäkelän piirin jäsen. Seudulla hänet tunnettiin mustasta samettibaskeristaan, jota hän piti kesät, talvet. Pihlajamäki antoi Linnan sotaromaanin nimeksi Tuntematon sotilas.
3. ILMARI BLOMQVISTIN TALO
Tällä paikalla suunnilleen oli alueen ensimmäinen talo Laalahden torppa. Metsänhoitaja Blomqvistille rakennettiin asunto. Talo on seudun vanhin rakennusvuosi 1917 se on myös suojeltu samoin kuin ympäröivä puisto ja kuusiaita. Hän istuttu kaikki lehtikuuset, tammet, pähkinäpensaat ja muita jalopuita alueelle. Alueen ensimmäiset fasaanitkin hän toi. Metsänvartijan puisto sijaitsee urheilukentän luona.
Lähdeahon puisto
4. Kaarlo Haapanen ja Kalevi Numminen
PUOMIKADUN JA LAUTTAKADUN KULMATALOA asuivat kirjailija Kaarlo
Haapanen ja emäntänsä Anneli. Haapanen eli Kassu oli toiminut Lapin Kansan päätoimittajana ja Yleisradion Lapin kirjeenvaihtajana. Kassulla oli sana hallussaan. Kun hänet kohtasi kierroksellaan komean husky-koiransa Tekin kanssa, kirjailija innostui usein kertomaan Lapin luonnosta, ihmisistä siellä ja eläinkunnan edustajista muun filosofian lisäksi. Hänen persoonassaan oli häivähdys Lapin taikaa. Tarinankertojan elämä päättyi Ylöjärven Tarupirtissä v. 1999.
LAUTTAKADUN ääripäässä uudemmassa tiilitalossa oli jääkiekkovalmentaja Kalevi Nummisen ja hänen perheensä koti. Niihin aikoihin nv. 1960-70 isä-Numminen valmensi Tapparaa, kaksi poikaa Teppo ja Teemu mittelivät jääkiekon juniorijoukkueissa. Teposta on saatu kuulla myöhemminkin maineikkaana NHL-pelaajana, hän on ollut myös Suomen maajoukkuepelaaja. Voitokkaat ottelut kantautuivat kumuna läheisiin taloihin antaen toisillekin juhlan tuntua ja onnistumisen iloa. Tappara sai Kalevi Nummisen aikaan kolme Suomen mestaruutta, jonka jälkeen joukkue jäädytti hänen pelinumeronsa 2. Nummisen perheeseen kuului myös pieni valkoinen silkkivillakoira, joka ehtimiseen karkaili isännältään lähimetsän pöheikköihin. Ei tullut, vaikka isäntä kuinka puhalsi pilliinsä. -En ole oikein uskottava näin kotikentillä, naureskeli valmentaja.
5. SOIROKATU
Kukkojen kerrostalot olivat alueen ensimmäiset, joita ennen hevoset ja lehmät laidunsivat täällä.
6.VETIKONKATU.
Harjun seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra , nyt jo eläkkeellä oleva Olli Lehtipuu asettui perheineen asumaan tiilitaloon kadun alkupuolelle, josta oli metsäpolkua käyden lyhyt matka oikaista kirkolle. Musikaalisen perheen lahja Suomelle ja Euroopan oopperataivaan näyttämöille on tenorilaulaja Topi Lehtipuu, joka mieluusti omitaan Niemen kasvatiksi. Toinenkin laulaja Niemessä nähtiin kevään kynnyksellä . Ilmeisesti vain käymäsillään ollut Rusorintakerttu sai aikaan suuren hässäkän, kun aamuyön tunteina lauma lintubongareita pyöri kameroineen kaikkineen Piirukadulla. Viideltä lehteään hakenut Penttilän Hertta ihmetteli, että mitä kummaa on tapahtunut, mistä tuo väen paljous. Kohtelias bongari Kuopiosta asti pyysi lupaa kuvata harvinaista vierasta Hertan tontin puolelta ja lähettikin sitten aikanaan kiitoskortin mukana kuvan linnusta.
Teologian tohtori , rovasti Erkki Ranta on syntynyt Niemessä seitsenlapsiseen työmiehen perheeseen. On harvinaista, että työläiskodin kasvatti jaksaa ponnistella akateemiseen ammattiin aikana, jolloin valtio ei nimeksikään pystynyt opiskelijoita tukemaan. Hyvä, kun sodan jälkeen saatiin jollain lailla raamit pystyyn. Rannan kodissa Piirukadulla oli aikanaan kanala. Lintujen tuotokset saatiin myyntiin lähiseudun kauppoihin. Erkki Ranta toimi myös Harjun pappina ja oli isäntänä Torpan kurssikeskuksessa.
Pajuset ja Tampereen Laatukoneistus OY
Pitkän tien keskivaiheille olivat Pajuset Eino ja Inger pystyttäneet talonsa. Myöhemmin saivat jälkikasvunakin kaksi poikaa. Eino Pajunen toimi Tampellassa sorvarina, mutta sai sitten kehityskelpoisen idean hydraulipumppujen rakentajana. Aluksi töitä tehtiin talon kellarissa peräti koko perheen voimin. Pajusen keksintö patentoitiin ja valmistusta voitiin jatkaa suuremmissa tiloissa Teivaalantien varrella. Tilauskantaa riitti ulkomaita myöten, Eino myi talonsa ja rakennutti uuden hulppean asumuksen Siivikkalaan koko perhettä varten. Pajunen sai työstään ja keksinnöstään arvokkaan tunnustuksen , kun hänen yrityksensä Tampereen Laatukoneistus palkittiin tasavallan presidentin vientipalkinnolla.
7. KIVIKAARENKADUN varrelle metsältä raivattuun tilaan nousi uudentyyppisiä taloja, joille liikeni maastosta pienemmät tontit kuin rintamamiesalueilla.
Niemen asukkaissa oli paljon saman sukunimen omaavia, jopa veljeksiäkin, heidät piti jollain tavalla erottaa. Oli autoilija-Mäkinen, Aamulehti-Mäkinen, liha-Mäkinen, sähkö-Mäkelä ja pitkä-Mäkelä, ylä-Penttilä ja ala-Penttilä. Näin kaikki tiesivät, mistä puhutaan.
8. ISONIEMENKATU
Numeroa 13 asui koirineen, vaimoineen tunnettu ja mainetta niittänyt kansantaiteilija Irwin Goodman syntymänimeltään Antti Hammarberg. Talonkorkuiset tanskandogmit tottelivat nimiä Jekku ja Obelix. Palattuaan aamuyöstä keikoiltaan taitelija lähti vielä lenkille lerppuhattuineen koirineen. Lähiseudulla tiedetään, että kaikki olivat säyseitä, vaikka pimeässä liikkuivatkin. Koirien takia, sekin tiedetään, lähikaupan kokolihan myynti nousi ennätyslukemiin, jos kohta Irwinille itselleen kelpasi makkarakin. Myöhemmin sitten isännän rahatilanteen heikennyttyä, koirat saivat tottua halvempaan purtavaan. “Kansallisrenttu” sai kodistaan häädön syksyllä 1979. Hän kuoli vuonna 1991. Näin yksi oli joukosta poissa!
9. MIKAMANKULMA
Isoniemenkadun ja Tapulinkadun kulmatontilla kohoaa komea talo. Se on isäntänsä rakennusmestari Mertsi Mikaman piirustuslaudalta lähtöisin ja myös loppuun saatettu. Taloa asuneet Marjatta ja Mertsi olivat seudulla hyvin tunnettu pariskunta toimeliaisuudestaan ja taidoistaan. Työelämässä Mertsi palveli Enqvistillä ja asui tehtaan talossa, mutta muutti sitten Marjattansa kanssa oikein omaan kotiin, missä hän sai olla aina kuolinhetkeensä saakka helmikuiseen päivään 2007.Tällöin hän oli täyttänyt 91 vuotta. Ahkera mies piirsi noin kuutisensataa rintamamiestaloa, koska lyhyellä aikavälillä kaikkien piti päästä työhön kiinni. Asuntopula oli suuri ja sotien jälkeen voimaan tulleen maanhankintalain mukaan sodissa olleet rintamamiehet saivat oman tontin raivatakseen ja rakentaakseen perheelleen tilavan kodin ja vielä puutarhan satoa antamaan. Marjatta Mikama opetti Niemen pirtillä kankaankudontaa, hänen oppiensa mukaan tuli hyödynnettyä kaikki, mitä käsiin saatiin sota-ajan jälkeisellä pulakaudella. Niemen seudulla asui myös kaksi Mertsin veljeä, rakennusmestareita hekin. Nykyisin Mertsin ja Marjatan taloa kaikkine muistoineen asuu heidän poikansa Matti. Mertsin jäämistöistä saattaa vielä löytyä 50-luvun talojen piirustuksia, sillä kaikki, mitä Mertsi teki, on sentilleen hyvässä järjestyksessä ja numeroituina oikeissa lokeroissa ja muistikirjoissa.
10. PIIRUKATU
Jos Mertsi ja Marjatta pääsivätkin asumaan valmiiseen taloon, tätä onnea ei ollut kaikilla. Asuntopulan ahdistamat perheet muuttivat vielä keskeneräisiin rakennuksiin. Maikku Salmela kertoo omasta kodistaan Ilmari ja Saimi Salmelan rintamamiestalosta Piirukatu 20: 5-henkinen perhe muutti heinäkuussa 1952 keskeneräiseen taloon, jossa oli vain keittiö “valmis“, alakerran välikattoakaan ei ollut, vaan saimme katsella suoraan sängystä päämme yläpuolella kirskuvia pääskysiä, jotka lentelivät yläkerran avoimista ikunareiístä sisään ja ulos. Niiden pesä oli palomuurissa piipun juuressa.
Ilmari Salmela oli aktiivinen järjestöihminen ja toimi useita vuosia myös omakotiyhdistyksen hallituksen eri tehtävissä rakentamisen ohessa.
Omakotiyhdistyksen mankeli tuotiin Ilmarin talon kellariin, jossa lähiseudun väki kävi
manklamassa lakanansa ja muut liinavaatteensa kovaäänisesti jytisevän koneen tukeilla.
Kellarissa on pönttöuuni, jota lämmitettiin talvella, kun etukäteen tiedettiin mankelivuorot. Omakotiyhdistyksen luopuessa mankelista Ilmari Salmela osti sen itselleen. Mankelimaksu säilyi silti entisellään.
Maikun veli, komeanenäinen Esko Salmela on tunnettu näyttelijä ja hänet on viimevuosina nähty TV:n filmeissä Pirunpelto ja Hengetön tietää sekä lukuisissa pienemmissä sarjoissa freelancenäyttelijänä.
11.KIMPIKATU
Niemen alueella oli onni omistaa uskollinen ja tunnollinen ja ennen muuta sitkeä postinkantaja Maissi Kuusisto. Maissin koti sijaitsi Kimpikadulla, missä hänellä oli mies, kolme lasta ja kissa. Eikä se ollut mikä hyvänsä katti, vaan se tunsi seudun talot varmaan yhtä hyvin kuin emäntänsä. Kylää kiertäessään kissa yhdytti Maissin ja kulki hänen mukanaan postiluukulle. Ja missä emäntä tapasi pistäytyä, sehän oli sen jälkeen kissan talo. Ainakin sieltä sopi mennä pyytämään ruokaa.
Maissi jaksoi uurastaa työssään eläkeikään saakka. Hän sai varmaan puhtia hyisestä avantouintiharrastuksestaan. Näinä aikoina posti kannettiin kaksi kertaa päivässä, ovelle asti ja myös lauantaisin. Maissi kuoli 90 vuoden iässä.
Miltei vastapäätä Kuusiston taloa asui Vuorisen Helge oman väkensä kanssa. Palokuntalaisena Helge oli ikiliikkuja. Kun hän pyöräillen tuli alas Kimpikatua, hän polki alakaarteessakin niin, että santa lensi. Väki sanoikin, ettei Helgeltä puutu kuin sireenit ja vilkku. Helge oli puuhamies, hänestä sai aina apulaisen oli sitten kysymyksessä kalakaveruus tai kollipojan vapauttaminen miehuudestaan.
12. TAPULINKATU
Televisioruudusta tuttu käsi piti työn ulkopuolella majaa vaaleaksi rapatussa talossa Tapulinkatu 6. Käden omistaja graafinen suunnittelija Hannu Paalasmaa työskenteli TV-2:lla Tohlopissa kuvittamon esimiehenä yli 30 vuotta Hannun työalan nimi on kalligrafia, vapaa-aikanaan hän laati ex-libriksiä ja tuli myös niistä tunnetuksi .Hannu on todellinen käden taitaja, hänen aikanaan TV 1 ja TV 2:ssa graafiset tekstitykset ohjelmiin tehtiin manuaalisesti. Nykyisin tunteeton tietokoneteksti on kaapannut tämän herkän alueen. Hannu on pitänyt lukuisia tekstauskursseja ja käynyt itse opintomatkoilla mm.
Virossa ja Televisiolta saamansa apurahan turvin myös Lontoossa.
Patsaalle kukkalaitteet lahjoittanut Plantagenin puutarhamyymälän myymäläpäällikkö Sami Koivisto kunnosti itselleen nykyaikaisen kodin Pentti Penttilän rakentamasta rintamamiestalosta. Tapulinkatu 8. Nykyiset omistajat ovat säilyttäneet talon olohuoneen sisäkaton, joka on sommiteltu Finlaysonin kutomakoneiden niisilistoista.
13. KAITALANKULMA
Alueen ensimmäinen ruokatavarakauppa oli Kaitalan kauppa Tapulinkadun ja Piirukadun kulmauksessa. Myöhemmin aloitti toimintansa Isoniemenkadun Koskimaan kauppa. Sen toiminta jäi kuitenkin lyhyemmäksi ja nykyisin talon omistaa LKT Seppo Miilunpalo. Hän hoiti kymmenen vuotta Niemen omakotiyhdistyksen puheenjohtajuutta ja on vieläkin vaimonsa Marjan kanssa aktiivisia toimijoita yhdistyksessä.
14. PATSAS
Piirukadun päässä seisoo patsas, jonka nimikyltissä lukee:
Runsaat kymmenen vuotta sitten Pipanitsun puiston naapurina asunut Toivo Järvensivu
sai ajatuksen, että rintamaveteraanien työtä ja muistoa on kunnioitettava jollain näkyvällä tavalla ja niin sai muistomerkki alkunsa. Johtokunnan miehet kokosivat taitonsa ja osaamisensa ja pitivät talkoot patsaan pystyttämiseksi. Rungon muodosti kivitela jonka oli tähän tarkoitukseen lahjoittanut Tampellan konepajan työntekijän Lauri Kapralin perikunta. Kapralin perhe asui Piirukadun varrella, vähän patsasta alempana.
Idean isä Järvensivun Topi tiesi lähestulkoon kaiken, mitä Niemen alueesta oli tiedettävää. Hän toimi monet vuodet ansiokkaasti johtokunnan jäsenenä. Alueen raivaajat ovat patsaansa ansainneet. Tällä kierroksella junavieraat ovat nähneet kauniin ja hoidetun alueen, jonka syntyperä on ainutlaatuinen. Jokainen rintamaveteraanin perheineen rakentama pystypäinen talo on sankaritaru. Senkaltaisia ei enää tule. Ne ovat tulevaisuudessakin vaalimisen arvoisia.
Tarinat kokosi ja kirjasi Niemen omakotiyhdistyksen perinnetyöryhmä, johtajanaan Leila Penttilä
Lähdöt Niemen torilta Palkkikadulta su 22.08.2010 kello 14.00 ja 14.30. Junan lähettää matkaan omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Arto Huovila
1. PALKKIKATU 8 Kallaksen Leipomo
Veera ja Valtteri Kallaksen leipomo aloitti toimintansa. 1959 he jäivät eläkkeelle v. 1979
Valtteri Kallas toimitti leipomukset pakettiautollaan liikkeisiin itse. Ensin aamulla aikaisin taikinoitten tekoon ja leipomaan. Siellä oli aina mukava käydä ja tunnelma oli lämmin. Niemisen leipomo sijaitsi Vähäniemenkadulla. Toinen perheen pojista vei rievät kauppaan polkupyörällä.
2. LAUTTAKATU 17
Lauri Viidan veljen Yrjön omistama talo, jonka ala kerrassa asui kirjailija Veikko Pihlajamäki. Hän oli Väinö Linnan ja Lauri Viidan perheiden hyvä ystävä, kirjailijoiden työn tukija ja kannustaja, viimeisin elossa ollut ns. Mäkelän piirin jäsen. Seudulla hänet tunnettiin mustasta samettibaskeristaan, jota hän piti kesät, talvet. Pihlajamäki antoi Linnan sotaromaanin nimeksi Tuntematon sotilas.
3. ILMARI BLOMQVISTIN TALO
Tällä paikalla suunnilleen oli alueen ensimmäinen talo Laalahden torppa. Metsänhoitaja Blomqvistille rakennettiin asunto. Talo on seudun vanhin rakennusvuosi 1917 se on myös suojeltu samoin kuin ympäröivä puisto ja kuusiaita. Hän istuttu kaikki lehtikuuset, tammet, pähkinäpensaat ja muita jalopuita alueelle. Alueen ensimmäiset fasaanitkin hän toi. Metsänvartijan puisto sijaitsee urheilukentän luona.
Lähdeahon puisto
4. Kaarlo Haapanen ja Kalevi Numminen
PUOMIKADUN JA LAUTTAKADUN KULMATALOA asuivat kirjailija Kaarlo
Haapanen ja emäntänsä Anneli. Haapanen eli Kassu oli toiminut Lapin Kansan päätoimittajana ja Yleisradion Lapin kirjeenvaihtajana. Kassulla oli sana hallussaan. Kun hänet kohtasi kierroksellaan komean husky-koiransa Tekin kanssa, kirjailija innostui usein kertomaan Lapin luonnosta, ihmisistä siellä ja eläinkunnan edustajista muun filosofian lisäksi. Hänen persoonassaan oli häivähdys Lapin taikaa. Tarinankertojan elämä päättyi Ylöjärven Tarupirtissä v. 1999.
LAUTTAKADUN ääripäässä uudemmassa tiilitalossa oli jääkiekkovalmentaja Kalevi Nummisen ja hänen perheensä koti. Niihin aikoihin nv. 1960-70 isä-Numminen valmensi Tapparaa, kaksi poikaa Teppo ja Teemu mittelivät jääkiekon juniorijoukkueissa. Teposta on saatu kuulla myöhemminkin maineikkaana NHL-pelaajana, hän on ollut myös Suomen maajoukkuepelaaja. Voitokkaat ottelut kantautuivat kumuna läheisiin taloihin antaen toisillekin juhlan tuntua ja onnistumisen iloa. Tappara sai Kalevi Nummisen aikaan kolme Suomen mestaruutta, jonka jälkeen joukkue jäädytti hänen pelinumeronsa 2. Nummisen perheeseen kuului myös pieni valkoinen silkkivillakoira, joka ehtimiseen karkaili isännältään lähimetsän pöheikköihin. Ei tullut, vaikka isäntä kuinka puhalsi pilliinsä. -En ole oikein uskottava näin kotikentillä, naureskeli valmentaja.
5. SOIROKATU
Kukkojen kerrostalot olivat alueen ensimmäiset, joita ennen hevoset ja lehmät laidunsivat täällä.
6.VETIKONKATU.
Harjun seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra , nyt jo eläkkeellä oleva Olli Lehtipuu asettui perheineen asumaan tiilitaloon kadun alkupuolelle, josta oli metsäpolkua käyden lyhyt matka oikaista kirkolle. Musikaalisen perheen lahja Suomelle ja Euroopan oopperataivaan näyttämöille on tenorilaulaja Topi Lehtipuu, joka mieluusti omitaan Niemen kasvatiksi. Toinenkin laulaja Niemessä nähtiin kevään kynnyksellä . Ilmeisesti vain käymäsillään ollut Rusorintakerttu sai aikaan suuren hässäkän, kun aamuyön tunteina lauma lintubongareita pyöri kameroineen kaikkineen Piirukadulla. Viideltä lehteään hakenut Penttilän Hertta ihmetteli, että mitä kummaa on tapahtunut, mistä tuo väen paljous. Kohtelias bongari Kuopiosta asti pyysi lupaa kuvata harvinaista vierasta Hertan tontin puolelta ja lähettikin sitten aikanaan kiitoskortin mukana kuvan linnusta.
Teologian tohtori , rovasti Erkki Ranta on syntynyt Niemessä seitsenlapsiseen työmiehen perheeseen. On harvinaista, että työläiskodin kasvatti jaksaa ponnistella akateemiseen ammattiin aikana, jolloin valtio ei nimeksikään pystynyt opiskelijoita tukemaan. Hyvä, kun sodan jälkeen saatiin jollain lailla raamit pystyyn. Rannan kodissa Piirukadulla oli aikanaan kanala. Lintujen tuotokset saatiin myyntiin lähiseudun kauppoihin. Erkki Ranta toimi myös Harjun pappina ja oli isäntänä Torpan kurssikeskuksessa.
Pajuset ja Tampereen Laatukoneistus OY
Pitkän tien keskivaiheille olivat Pajuset Eino ja Inger pystyttäneet talonsa. Myöhemmin saivat jälkikasvunakin kaksi poikaa. Eino Pajunen toimi Tampellassa sorvarina, mutta sai sitten kehityskelpoisen idean hydraulipumppujen rakentajana. Aluksi töitä tehtiin talon kellarissa peräti koko perheen voimin. Pajusen keksintö patentoitiin ja valmistusta voitiin jatkaa suuremmissa tiloissa Teivaalantien varrella. Tilauskantaa riitti ulkomaita myöten, Eino myi talonsa ja rakennutti uuden hulppean asumuksen Siivikkalaan koko perhettä varten. Pajunen sai työstään ja keksinnöstään arvokkaan tunnustuksen , kun hänen yrityksensä Tampereen Laatukoneistus palkittiin tasavallan presidentin vientipalkinnolla.
7. KIVIKAARENKADUN varrelle metsältä raivattuun tilaan nousi uudentyyppisiä taloja, joille liikeni maastosta pienemmät tontit kuin rintamamiesalueilla.
Niemen asukkaissa oli paljon saman sukunimen omaavia, jopa veljeksiäkin, heidät piti jollain tavalla erottaa. Oli autoilija-Mäkinen, Aamulehti-Mäkinen, liha-Mäkinen, sähkö-Mäkelä ja pitkä-Mäkelä, ylä-Penttilä ja ala-Penttilä. Näin kaikki tiesivät, mistä puhutaan.
8. ISONIEMENKATU
Numeroa 13 asui koirineen, vaimoineen tunnettu ja mainetta niittänyt kansantaiteilija Irwin Goodman syntymänimeltään Antti Hammarberg. Talonkorkuiset tanskandogmit tottelivat nimiä Jekku ja Obelix. Palattuaan aamuyöstä keikoiltaan taitelija lähti vielä lenkille lerppuhattuineen koirineen. Lähiseudulla tiedetään, että kaikki olivat säyseitä, vaikka pimeässä liikkuivatkin. Koirien takia, sekin tiedetään, lähikaupan kokolihan myynti nousi ennätyslukemiin, jos kohta Irwinille itselleen kelpasi makkarakin. Myöhemmin sitten isännän rahatilanteen heikennyttyä, koirat saivat tottua halvempaan purtavaan. “Kansallisrenttu” sai kodistaan häädön syksyllä 1979. Hän kuoli vuonna 1991. Näin yksi oli joukosta poissa!
9. MIKAMANKULMA
Isoniemenkadun ja Tapulinkadun kulmatontilla kohoaa komea talo. Se on isäntänsä rakennusmestari Mertsi Mikaman piirustuslaudalta lähtöisin ja myös loppuun saatettu. Taloa asuneet Marjatta ja Mertsi olivat seudulla hyvin tunnettu pariskunta toimeliaisuudestaan ja taidoistaan. Työelämässä Mertsi palveli Enqvistillä ja asui tehtaan talossa, mutta muutti sitten Marjattansa kanssa oikein omaan kotiin, missä hän sai olla aina kuolinhetkeensä saakka helmikuiseen päivään 2007.Tällöin hän oli täyttänyt 91 vuotta. Ahkera mies piirsi noin kuutisensataa rintamamiestaloa, koska lyhyellä aikavälillä kaikkien piti päästä työhön kiinni. Asuntopula oli suuri ja sotien jälkeen voimaan tulleen maanhankintalain mukaan sodissa olleet rintamamiehet saivat oman tontin raivatakseen ja rakentaakseen perheelleen tilavan kodin ja vielä puutarhan satoa antamaan. Marjatta Mikama opetti Niemen pirtillä kankaankudontaa, hänen oppiensa mukaan tuli hyödynnettyä kaikki, mitä käsiin saatiin sota-ajan jälkeisellä pulakaudella. Niemen seudulla asui myös kaksi Mertsin veljeä, rakennusmestareita hekin. Nykyisin Mertsin ja Marjatan taloa kaikkine muistoineen asuu heidän poikansa Matti. Mertsin jäämistöistä saattaa vielä löytyä 50-luvun talojen piirustuksia, sillä kaikki, mitä Mertsi teki, on sentilleen hyvässä järjestyksessä ja numeroituina oikeissa lokeroissa ja muistikirjoissa.
10. PIIRUKATU
Jos Mertsi ja Marjatta pääsivätkin asumaan valmiiseen taloon, tätä onnea ei ollut kaikilla. Asuntopulan ahdistamat perheet muuttivat vielä keskeneräisiin rakennuksiin. Maikku Salmela kertoo omasta kodistaan Ilmari ja Saimi Salmelan rintamamiestalosta Piirukatu 20: 5-henkinen perhe muutti heinäkuussa 1952 keskeneräiseen taloon, jossa oli vain keittiö “valmis“, alakerran välikattoakaan ei ollut, vaan saimme katsella suoraan sängystä päämme yläpuolella kirskuvia pääskysiä, jotka lentelivät yläkerran avoimista ikunareiístä sisään ja ulos. Niiden pesä oli palomuurissa piipun juuressa.
Ilmari Salmela oli aktiivinen järjestöihminen ja toimi useita vuosia myös omakotiyhdistyksen hallituksen eri tehtävissä rakentamisen ohessa.
Omakotiyhdistyksen mankeli tuotiin Ilmarin talon kellariin, jossa lähiseudun väki kävi
manklamassa lakanansa ja muut liinavaatteensa kovaäänisesti jytisevän koneen tukeilla.
Kellarissa on pönttöuuni, jota lämmitettiin talvella, kun etukäteen tiedettiin mankelivuorot. Omakotiyhdistyksen luopuessa mankelista Ilmari Salmela osti sen itselleen. Mankelimaksu säilyi silti entisellään.
Maikun veli, komeanenäinen Esko Salmela on tunnettu näyttelijä ja hänet on viimevuosina nähty TV:n filmeissä Pirunpelto ja Hengetön tietää sekä lukuisissa pienemmissä sarjoissa freelancenäyttelijänä.
11.KIMPIKATU
Niemen alueella oli onni omistaa uskollinen ja tunnollinen ja ennen muuta sitkeä postinkantaja Maissi Kuusisto. Maissin koti sijaitsi Kimpikadulla, missä hänellä oli mies, kolme lasta ja kissa. Eikä se ollut mikä hyvänsä katti, vaan se tunsi seudun talot varmaan yhtä hyvin kuin emäntänsä. Kylää kiertäessään kissa yhdytti Maissin ja kulki hänen mukanaan postiluukulle. Ja missä emäntä tapasi pistäytyä, sehän oli sen jälkeen kissan talo. Ainakin sieltä sopi mennä pyytämään ruokaa.
Maissi jaksoi uurastaa työssään eläkeikään saakka. Hän sai varmaan puhtia hyisestä avantouintiharrastuksestaan. Näinä aikoina posti kannettiin kaksi kertaa päivässä, ovelle asti ja myös lauantaisin. Maissi kuoli 90 vuoden iässä.
Miltei vastapäätä Kuusiston taloa asui Vuorisen Helge oman väkensä kanssa. Palokuntalaisena Helge oli ikiliikkuja. Kun hän pyöräillen tuli alas Kimpikatua, hän polki alakaarteessakin niin, että santa lensi. Väki sanoikin, ettei Helgeltä puutu kuin sireenit ja vilkku. Helge oli puuhamies, hänestä sai aina apulaisen oli sitten kysymyksessä kalakaveruus tai kollipojan vapauttaminen miehuudestaan.
12. TAPULINKATU
Televisioruudusta tuttu käsi piti työn ulkopuolella majaa vaaleaksi rapatussa talossa Tapulinkatu 6. Käden omistaja graafinen suunnittelija Hannu Paalasmaa työskenteli TV-2:lla Tohlopissa kuvittamon esimiehenä yli 30 vuotta Hannun työalan nimi on kalligrafia, vapaa-aikanaan hän laati ex-libriksiä ja tuli myös niistä tunnetuksi .Hannu on todellinen käden taitaja, hänen aikanaan TV 1 ja TV 2:ssa graafiset tekstitykset ohjelmiin tehtiin manuaalisesti. Nykyisin tunteeton tietokoneteksti on kaapannut tämän herkän alueen. Hannu on pitänyt lukuisia tekstauskursseja ja käynyt itse opintomatkoilla mm.
Virossa ja Televisiolta saamansa apurahan turvin myös Lontoossa.
Patsaalle kukkalaitteet lahjoittanut Plantagenin puutarhamyymälän myymäläpäällikkö Sami Koivisto kunnosti itselleen nykyaikaisen kodin Pentti Penttilän rakentamasta rintamamiestalosta. Tapulinkatu 8. Nykyiset omistajat ovat säilyttäneet talon olohuoneen sisäkaton, joka on sommiteltu Finlaysonin kutomakoneiden niisilistoista.
13. KAITALANKULMA
Alueen ensimmäinen ruokatavarakauppa oli Kaitalan kauppa Tapulinkadun ja Piirukadun kulmauksessa. Myöhemmin aloitti toimintansa Isoniemenkadun Koskimaan kauppa. Sen toiminta jäi kuitenkin lyhyemmäksi ja nykyisin talon omistaa LKT Seppo Miilunpalo. Hän hoiti kymmenen vuotta Niemen omakotiyhdistyksen puheenjohtajuutta ja on vieläkin vaimonsa Marjan kanssa aktiivisia toimijoita yhdistyksessä.
14. PATSAS
Piirukadun päässä seisoo patsas, jonka nimikyltissä lukee:
RINTAMAMIESTEN JA RAKENTAJASUKUPOLVIEN MUISTOA KUNNIOITTAEN 50-VUOTIAS NIEMEN OMAKOTIYHDISTYS 1950-2000.
Runsaat kymmenen vuotta sitten Pipanitsun puiston naapurina asunut Toivo Järvensivu
sai ajatuksen, että rintamaveteraanien työtä ja muistoa on kunnioitettava jollain näkyvällä tavalla ja niin sai muistomerkki alkunsa. Johtokunnan miehet kokosivat taitonsa ja osaamisensa ja pitivät talkoot patsaan pystyttämiseksi. Rungon muodosti kivitela jonka oli tähän tarkoitukseen lahjoittanut Tampellan konepajan työntekijän Lauri Kapralin perikunta. Kapralin perhe asui Piirukadun varrella, vähän patsasta alempana.
Idean isä Järvensivun Topi tiesi lähestulkoon kaiken, mitä Niemen alueesta oli tiedettävää. Hän toimi monet vuodet ansiokkaasti johtokunnan jäsenenä. Alueen raivaajat ovat patsaansa ansainneet. Tällä kierroksella junavieraat ovat nähneet kauniin ja hoidetun alueen, jonka syntyperä on ainutlaatuinen. Jokainen rintamaveteraanin perheineen rakentama pystypäinen talo on sankaritaru. Senkaltaisia ei enää tule. Ne ovat tulevaisuudessakin vaalimisen arvoisia.
Tarinat kokosi ja kirjasi Niemen omakotiyhdistyksen perinnetyöryhmä, johtajanaan Leila Penttilä
keskiviikko 30. kesäkuuta 2010
Teatteriretki 19.6.2010
Lippuja myytiin noin 80kpl. Suurin piirtein puolet lipun ostaneista tuli Kangasalle yhteiskuljetuksella.
Tarina kertoi jatkosodasta ja sotien jälkeisestä karjalaisten evakkojen asuttamisesta. Alleviivatuimpana teemana kappaleessa oli aatteiden sokaisevuus ja katoavuus.
Tauolla juotiin teatterikahvit. Lämpimän aurinkoisen aamupäivän jälkeen kesken esityksen alkanut rankkasade yllätti, vaan ei kastellut: yleisö oli suojassa katoksen alla.
Liput myytiin kuta kuinkin omakustannehintaan.
keskiviikko 16. kesäkuuta 2010
16 EI palaNNUT normaalille reitilleen 7.7.
Ilmeisesti alla mainitut kaupungin tiedotesivut ovat ihan puppua, kenties parin vuoden takaisesta Vähäniemenkadun Lentsun-pään remontista? Remontti on ainakin käynnissä vielä tänään, kun kalenteri käy jo elokuun puoliväliä.
Kaupungin tiedotesivut kertovat, että TKL:n linja 16 siirtyy katutöiden aikaiselta poikkeusreitiltä takaisin omalle reitilleen maanantaiaamuna 7.7.2010. Siitä alkaen se siis kulkee taas normaalireittiä Männistönkuja – Lentävänniemenkatu – Vähäniemenkatu – Pohtolankatu ja paluusuunnassa päinvastoin.
Tuonne heinäkuun seitsemänteen saakka 16 liikennöi kaupungin aikaisemman tiedotteen mukaan Pohtolankadusta eteenpäin poikkeusreittiä Vähäniemenkatu – Isoniemenkatu – Lielahdenkatu – Lentävänniemenkatu – Männistönkuja ja siitä edelleen normaalia reittiä Lentsuun.
Tieto paluusta on ilmoitettu kunnan sivuilla jo huhtikuun puolivälissä, eli katutöiden aikaisista muutoksista ei ole tietoa. Toivotaan että aikataulu pitää!
P.s. Seiska-linja on jo toiminnassa! On muuten nopea tapa päästä kaupunkiin!
Kaupungin tiedotesivut kertovat, että TKL:n linja 16 siirtyy katutöiden aikaiselta poikkeusreitiltä takaisin omalle reitilleen maanantaiaamuna 7.7.2010. Siitä alkaen se siis kulkee taas normaalireittiä Männistönkuja – Lentävänniemenkatu – Vähäniemenkatu – Pohtolankatu ja paluusuunnassa päinvastoin.
Tuonne heinäkuun seitsemänteen saakka 16 liikennöi kaupungin aikaisemman tiedotteen mukaan Pohtolankadusta eteenpäin poikkeusreittiä Vähäniemenkatu – Isoniemenkatu – Lielahdenkatu – Lentävänniemenkatu – Männistönkuja ja siitä edelleen normaalia reittiä Lentsuun.
Tieto paluusta on ilmoitettu kunnan sivuilla jo huhtikuun puolivälissä, eli katutöiden aikaisista muutoksista ei ole tietoa. Toivotaan että aikataulu pitää!
P.s. Seiska-linja on jo toiminnassa! On muuten nopea tapa päästä kaupunkiin!
tiistai 15. kesäkuuta 2010
perjantai 21. toukokuuta 2010
Pihakirppis ensi sunnuntaina
Ensi sunnuntaina 30.5.2010 Niemen alueella järjestetään perinteinen pihakirppis. Myyntipöydät ovat esillä klo 10-16, noin suurin piirtein ainakin.
Niemessä systeemi on se, että myyntipisteen voi laittaa omalle pihaportilleen, ja asiakkaat kulkevat omaan tahtiinsa ja omaa reittiään talolta toiselle. Myytäväksi voi laittaa mitä tahansa: Tarpeetonta tavaraa, vanhoja vaatteita ja niin edelleen. Normaalia kirpparikamaa.
Jos haluat, voit ilmoittaa myyntipisteestäsi etukäteen Kallion Arjalle, 040-5148 702. Arja kokoaa myyntipisteistä kartan, joita sitten jaetaan kaikissa pisteissä. Välttämätöntä ilmoittautuminen ei ole, koska edellisten vuosien tapaan väki varmaan liikkuu alueella joka tapauksessa, ja jos myyntipöytäsi on houkutteleva, kyllä sen joku löytää!
Vaikket haluaisi mitään myydäkään, tervetuloa kuitenkin kiertelemään, tekemään kirppislöytöjä ja tietysti tapaamaan naapureita!
Viimevuoden pihakirppiksestä on lyhyt juttu luettavissa täällä blogissa: http://niemenoky.blogspot.com/2009/05/sunnuntaina-17.html
Niemessä systeemi on se, että myyntipisteen voi laittaa omalle pihaportilleen, ja asiakkaat kulkevat omaan tahtiinsa ja omaa reittiään talolta toiselle. Myytäväksi voi laittaa mitä tahansa: Tarpeetonta tavaraa, vanhoja vaatteita ja niin edelleen. Normaalia kirpparikamaa.
Jos haluat, voit ilmoittaa myyntipisteestäsi etukäteen Kallion Arjalle, 040-5148 702. Arja kokoaa myyntipisteistä kartan, joita sitten jaetaan kaikissa pisteissä. Välttämätöntä ilmoittautuminen ei ole, koska edellisten vuosien tapaan väki varmaan liikkuu alueella joka tapauksessa, ja jos myyntipöytäsi on houkutteleva, kyllä sen joku löytää!
Vaikket haluaisi mitään myydäkään, tervetuloa kuitenkin kiertelemään, tekemään kirppislöytöjä ja tietysti tapaamaan naapureita!
Viimevuoden pihakirppiksestä on lyhyt juttu luettavissa täällä blogissa: http://niemenoky.blogspot.com/2009/05/sunnuntaina-17.html
maanantai 17. toukokuuta 2010
Niemen omakotiyhdistys 60 vuotta
Niemen omakotiyhdistys kokoontui sunnuntaina 16.5.2010 juhlimaan yhdistyksen 60-vuotista taivalta. Paikalle oli kokoontunut suuri joukko vieraita: Yhdistyksen jäseniä ja vastuunkantajia eri aikakausilta sekä meidän kanssamme yhteistyössä olevien yhdistyksien ja järjestöjen edustajia. Tampereen kaupungin tervehdyksen juhlaamme toi apulaispormestari Timo Hanhilahti.
Apulaispormestari Hanhilahden, yhdistyksen puheenjohtaja Arto Huovilan ja juhlapuhujaksi pyydetyn Olli Lehtipuun puheiden lomaan väriä ohjelmaan toivat paikalliset musikantit. Kuulimme kolme koululaisten musiikkiesitystä, ja Lielahden Kipinän kuoro lauloi. Hyvät naurut antoi Ahti Jokisen laulun ja runon sikermä. Leila Penttilä ja Seppo Miilunpalo puhuivat kauniisti tilaisuuden koittaessa vapaalle sanalle.
Tauolla tutkimme valokuvanäyttelyä vuosikymmenten varrelta.
Vuosien varrella yhdistyksen talkootyöhön erityisen suuren panoksen antaneita kunnioitettiin yhdistyksen viirein ja kunniakirjoin.
Yhdistyksemme kiittää kaikkia juhliin osallistuneita tai muuten meitä muistaneita suuressa juhlassamme!
P.s. Lisää kuvia juhlista on talletettuna valokuva-albumiimme osoitteessa http://share.ovi.com/album/niemen.oky.60-vuotisjuhlat . Lisääkin otetaan vastaan - lähetä joko meille (niemen.oky@ovi.com) tai pyydä samasta osoitteesta ohje miten saat laitettua kuvat suoraan albumiin (se on ihan helppoa).
Apulaispormestari Hanhilahden, yhdistyksen puheenjohtaja Arto Huovilan ja juhlapuhujaksi pyydetyn Olli Lehtipuun puheiden lomaan väriä ohjelmaan toivat paikalliset musikantit. Kuulimme kolme koululaisten musiikkiesitystä, ja Lielahden Kipinän kuoro lauloi. Hyvät naurut antoi Ahti Jokisen laulun ja runon sikermä. Leila Penttilä ja Seppo Miilunpalo puhuivat kauniisti tilaisuuden koittaessa vapaalle sanalle.
Tauolla tutkimme valokuvanäyttelyä vuosikymmenten varrelta.
Vuosien varrella yhdistyksen talkootyöhön erityisen suuren panoksen antaneita kunnioitettiin yhdistyksen viirein ja kunniakirjoin.
Yhdistyksemme kiittää kaikkia juhliin osallistuneita tai muuten meitä muistaneita suuressa juhlassamme!
P.s. Lisää kuvia juhlista on talletettuna valokuva-albumiimme osoitteessa http://share.ovi.com/album/niemen.oky.60-vuotisjuhlat . Lisääkin otetaan vastaan - lähetä joko meille (niemen.oky@ovi.com) tai pyydä samasta osoitteesta ohje miten saat laitettua kuvat suoraan albumiin (se on ihan helppoa).
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
Niemen omakotiyhdistys 60 vuotta
Tervetuloa juhlimaan kanssamme yhdistyksemme täyttäessä 60 vuotta
sunnuntaina 16.5.2010 klo 15
Rientolaan, Possijärvenkatu 2!
Ohjelmassa mm. musiikkiesityksiä, Ahti Jokisen runoesitys ja valokuvanäyttely.
Niemen Omakotiyhdistyksen johtokunta
lauantai 8. toukokuuta 2010
Romutalkoot
Tänään 8.5. pidettiin Palkkikadulla perinteiset romutalkoot. Paikalle oli varattu kaksi lavaa, toinen metalli- ja toinen sekajätteelle. Vaikka tapahtuma oli aikataulutettu alkamaan yhdeksältä, paikalla oli kuhinaa jo ainakin kahdeksan jälkeen. Leinon Tane taisi olla lavoilla jo seitsemän aikaan vastaanottamassa ensimmäisiä romuntuojia.
Metallia päätyi kertyi teollisuuden uudelleenkäytettäväksi hyvä määrä, vaikka osa tavarasta toki päätyi perinteisesti suoraan kiertoon seuraavalle tarvitsijalle. Parhaiten uusiokäyttöön päätyviä polkupyöriä tuli tänä vuonna vähemmän kuin aikaisemmin, mutta ne mitä tuli, taisivat kaikki mennä suoraan seuraavien poljettaviksi.
Myös kaatopaikalle ajettavaa romua kertyi täysi lavallinen talojen nurkista ja pihoista lojumasta. Jätelavoilla Taunon lisäksi isoimman talkoopanoksensa antoivat Kallion Isto, Kivistön Juha ja Mäkelän Veikko.
Tänä vuonna romutalkoiden yhteydessä oli uutuutena Ilmankos-projektin järjestämä kirjojenvaihtotori, jota emännöi Sanna Ovaska. Kirjoja vaihdettiin sateesta huolimatta ihan hyvää vauhtia, vaikka lopulta saldo taisi jäädä plussalle: Kirjoja tuli enemmän kuin meni.
Uutuutena oli myös Ilkka Kyttälän isännöimänä Tampereen polkupyöräilijät ry:n ja ja Ilmankos-projektin polkupyöränhuoltopiste. Ilkka auttoi paikalle pyöränsä tuoneita keväthuollossa - paitsi huoltaen myös opastaen ja neuvoen miten perushuollon voi itsekin tehdä.
Miilunpalon Marja ja Pihlajaniemen Birge tarjosivat kahvia, mehua ja munkkeja, samalla kun pitivät kassaa jasenmaksuille ja myivät teatterilippuja kesän reissullemme. Taisipa paikalla touhuta myös Kallion Arja. Jäsenmaksunsa kävi tänä vuonna maksamassa noin neljännes jäsenistä, eli seitsemisenkymmentä kotitaloutta.
Keli oli kylmä ja varsinkin loppua kohden sateinen, mutta paljon saatiin romua pois nurkista kiertoon ja paikkoja siisteiksi. Kiitos kaikille osallistuneille!
P.s. Lisää kuvia verkko-albumissamme !
Myös kaatopaikalle ajettavaa romua kertyi täysi lavallinen talojen nurkista ja pihoista lojumasta. Jätelavoilla Taunon lisäksi isoimman talkoopanoksensa antoivat Kallion Isto, Kivistön Juha ja Mäkelän Veikko.
Tänä vuonna romutalkoiden yhteydessä oli uutuutena Ilmankos-projektin järjestämä kirjojenvaihtotori, jota emännöi Sanna Ovaska. Kirjoja vaihdettiin sateesta huolimatta ihan hyvää vauhtia, vaikka lopulta saldo taisi jäädä plussalle: Kirjoja tuli enemmän kuin meni.
Uutuutena oli myös Ilkka Kyttälän isännöimänä Tampereen polkupyöräilijät ry:n ja ja Ilmankos-projektin polkupyöränhuoltopiste. Ilkka auttoi paikalle pyöränsä tuoneita keväthuollossa - paitsi huoltaen myös opastaen ja neuvoen miten perushuollon voi itsekin tehdä.
Miilunpalon Marja ja Pihlajaniemen Birge tarjosivat kahvia, mehua ja munkkeja, samalla kun pitivät kassaa jasenmaksuille ja myivät teatterilippuja kesän reissullemme. Taisipa paikalla touhuta myös Kallion Arja. Jäsenmaksunsa kävi tänä vuonna maksamassa noin neljännes jäsenistä, eli seitsemisenkymmentä kotitaloutta.
Keli oli kylmä ja varsinkin loppua kohden sateinen, mutta paljon saatiin romua pois nurkista kiertoon ja paikkoja siisteiksi. Kiitos kaikille osallistuneille!P.s. Lisää kuvia verkko-albumissamme !
maanantai 3. toukokuuta 2010
Romu- ja roskatalkoot lauantaina 8.5.2010
Muistathan Romu- ja Roskatalkoon Niemen omakotiyhdistyksen jäsenille lauantaina 8.5.2010 klo 9-12 Palkkikadulla.
Tuo metalliromusi ja muut roinat ja romppeet lavallemme, mutta älä nyt kumminkaan remontti- tai rakennusjätteitäsi. Me hoidamme jäsenten tuomat romut asianmukaisesesti kierrätykseen tai kaatikselle.
Samassa yhteydessä on loistava tilaisuus käydä maksamassa tämän vuoden jäsenmaksusi, 8 euroa.
Romutalkoitten yhteydessä Palkkikadulla on myös mahdollisuus pyörän keväthuoltoon, sekä kirjanvaihtotori, jossa voit vaihtaa lukemasi kirjan sellaiseen jota et vielä ole lukenut. Nämä pisteet on paikalle organisoinut Ilmankos.
Tervetuloa!
Tuo metalliromusi ja muut roinat ja romppeet lavallemme, mutta älä nyt kumminkaan remontti- tai rakennusjätteitäsi. Me hoidamme jäsenten tuomat romut asianmukaisesesti kierrätykseen tai kaatikselle.
Samassa yhteydessä on loistava tilaisuus käydä maksamassa tämän vuoden jäsenmaksusi, 8 euroa.
Romutalkoitten yhteydessä Palkkikadulla on myös mahdollisuus pyörän keväthuoltoon, sekä kirjanvaihtotori, jossa voit vaihtaa lukemasi kirjan sellaiseen jota et vielä ole lukenut. Nämä pisteet on paikalle organisoinut Ilmankos.
Tervetuloa!
tiistai 20. huhtikuuta 2010
Keskustelutilaisuus Länsi-Tampereen joukkoliikenteestä 28.4. klo 17.30
Hei kaikki,
Joukkoliikenne on ollut kovasti tapetilla omakotiyhdstyksessämmekin, joten ennen omia kevättapahtumiamme, tiedoksi oheinen keskustelutilaisuus Lietsun koululla!
-sihteeri
_______________________
Joukkoliikenne on ollut kovasti tapetilla omakotiyhdstyksessämmekin, joten ennen omia kevättapahtumiamme, tiedoksi oheinen keskustelutilaisuus Lietsun koululla!
-sihteeri
_______________________
Lentävänniemestä bussilla Tesomalle ja ratikalla keskustaan? – Keskustelua joukkoliikenteestä ja opastusta taloudelliseen autoiluun
Keskustelutilaisuus Länsi-Tampereen joukkoliikenteen tulevaisuuskuvista keskiviikkona 28.4. klo 17.30 alkaen Lielahden koulun auditoriossa (Lielahdenkatu 15). Lisäksi vinkkejä ekologiseen ajotapaan, jolla voit säästää euroja ja ilmastoa.
Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Tervetuloa kestävän liikkumisen iltaan!
Ohjelma:
Klo 17.30 Tervetuloa
Leena Karppi, ILMANKOS –projekti
17.40 Pikakurssi ekologiseen ja taloudelliseen ajotapaan!
Jarmo Jokilampi, Tammerkosken auto-opisto
18.30 Joukkoliikenteen tulevaisuus Länsi-Tampereella
Mika Periviita, Joukkoliikennepäällikkö, Tampereen kaupunki
19.15 Vapaata keskustelua
19.45 Tilaisuus päättyy
Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilun vuoksi ennakkoilmoittautuminen on toivottavaa. Ilmoittautumiset pe 24.4. mennessä Sanna Ovaskalle (sanna.ovaska@tampere.fi tai p. 040-8012713).
Järjestäjät: Tampereen seudun ILMANKOS -projekti ja Tampereen Joukkoliikenne.
maanantai 19. huhtikuuta 2010
Niemessä tapahtuu ympäristömme hyväksi 8.5.2010 - tule mukaan!
Perinteiset Romu- ja Roskatalkoot
Hankkiudu eroon kotisi ja pihasi romuista tuomalla ne keräykseemme. Lavat metalliromulle ja muulle jätteelle perinteiseen tapaan yhdistyksen jäsenten käytettävissä klo 9.00-12.00 Palkkikadulla. Huomaathan ettemme voi vastaanottaa rakennus-, puutarha- ja ongelmajätteitä emmekä sähkö- ja elektroniikkaromua.
Pyörä kesäkuntoon
Keväällä siirrytään kestävämpään liikkumiseen. ILMANKOS-pyöränhuoltopisteessä voit huollattaa pyöräsi kevätkuntoon ilmaiseksi. Kokenut aktiivipyöräilijä ja pyöränhuoltaja Ilkka Kyttälä tekee pieniä pyöränhuoltotoimenpiteitä ja antaa ohjeita pyörien kotihoitoon.
Kirjojen vaihtotori
Pokkarit, dekkarit, klassikot kiertämään! ILMANKOS-vaihtotorille voit tuoda kirjan, jonka itse olet jo lukenut tai jonka muuten haluaisit vaihtaa toiseen ja jonka uskoisit kiinnostavan jotakuta toistakin. Kotiin voit viedä jonkun toisen tuoman tai valita ”pohjakirjastosta” sopivimman. Myös lastenkirjat ovat tervetulleita.
Koko kaupungin siisteystalkoot:
Niemen alue osallistuu samana päivänä järjestettävään Koko kaupunki siistiksi -haasteeseen. Palkkikadulla on jaossa jätesäkkejä ja roska-astia, joihin voi kerätä roskia alueemme puistoista ja katujen varsilta.
Paikalla myynnissä kahvia ja pullaa.
Huomaa myös mahdollisuus omakotiyhdistyksen jäsenmaksun maksamiseen (2010: 8 euroa).
Kaikki tämä siis "Niemen torilla" Palkkikadulla 8.5.2010
Järjestäjinä Niemen omakotiyhdistys sekä Ilmankos-projekti.
Tervetuloa!
lauantai 17. huhtikuuta 2010
keskiviikko 7. huhtikuuta 2010
Hyviä uutisia joukkoliikenteen osalta: Niemen pohjoisosiin pääsee bussilla kesäkuun jälkeenkin!
Hyviä uutisia joukkoliikenteen osalta: Niemen pohjoisosiin pääsee bussilla kesäkuun jälkeenkin!
Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta on kokouksessaan 23.3.2010 päättänyt, että Niemen ja Pohtolan alueen joukkoliikenne hoidetaan kesäkuusta alkaen bussilinjalla 7. Nykyisin seiska kulkee Sarankulmasta Keskustorille, ja sitä siis on päätetty jatkaa nykyisen linjan 50 reittiä Siivikkalaan saakka. Yhdyskuntalautakunnan päätöksen mukaisesti palvelutaso (siis käytännössä vuoroväli) pidetään samana kuin se nyt on, eli tiheämpänä kuin mihin 50:n osalta on totuttu. Lisäksi linjaa täydennetään ylimääräisillä vuoroilla ruuhka-aikaan.
YLA jätti myöhemmin päätettäväksi "hankintamuotoratkaisun", eli käytännössä kuka palvelun tulee jatkossa tarjoamaan. Nykyisin seiskan liikenne on kilpailutettu, ja tällä hetkellä sitä hoitaa Veolia Transport Tampere Oy. Ilmeisesti kaupunki haluaa olla tarkka kilpailutusten ja hankintalain noudattamisen suhteen.
Joka tapauksessa tärkeää päätöksessä on tämä:
Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta on kokouksessaan 23.3.2010 päättänyt, että Niemen ja Pohtolan alueen joukkoliikenne hoidetaan kesäkuusta alkaen bussilinjalla 7. Nykyisin seiska kulkee Sarankulmasta Keskustorille, ja sitä siis on päätetty jatkaa nykyisen linjan 50 reittiä Siivikkalaan saakka. Yhdyskuntalautakunnan päätöksen mukaisesti palvelutaso (siis käytännössä vuoroväli) pidetään samana kuin se nyt on, eli tiheämpänä kuin mihin 50:n osalta on totuttu. Lisäksi linjaa täydennetään ylimääräisillä vuoroilla ruuhka-aikaan.
YLA jätti myöhemmin päätettäväksi "hankintamuotoratkaisun", eli käytännössä kuka palvelun tulee jatkossa tarjoamaan. Nykyisin seiskan liikenne on kilpailutettu, ja tällä hetkellä sitä hoitaa Veolia Transport Tampere Oy. Ilmeisesti kaupunki haluaa olla tarkka kilpailutusten ja hankintalain noudattamisen suhteen.
Joka tapauksessa tärkeää päätöksessä on tämä:
- Niemen pohjoisosiin pääsee jatkossakin bussilla, linja vaan on vast'edes numeroltaan 7.
- Bussien vuorotiheys paranee siitä mihin 50:n aikana on totuttu.
tiistai 30. maaliskuuta 2010
Omakotiyhdistyksen vuosi 2009 kansissa
Yhdistyksemme sääntömääräinen kevätkokous pidettiin viime sunnuntaina Lielahden kirkolla.
Kevätkokouksessa aina käsitellään tietyt sääntömääräiset asiat, kuten menneen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus. Niin tälläkin kertaa.
Vuonna 2009 yhdistys toimi aktiivisesti, muun muassa:
Tilikausi 2009 oli noin 155 euroa tappiollinen.
Sääntömääräisten asoiden lisäksi kokousväkeä puhutti muun muassa ensi kesän teatteriretki, venepaikkojen kohtalo Näsijärven pinnan laskiessa ja liikennemelu eritysesti kun kaksipyöräiset saadaan taas liikkeelle.
Kevätkokouksen pöytäkirja on luettavissa myös netissä.
Tervetuloa mukaan myös kuluvan vuoden toimintaan: Tänä vuonna Niemen omakotiyhdistys täyttää 60 vuotta!!
Kevätkokouksessa aina käsitellään tietyt sääntömääräiset asiat, kuten menneen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus. Niin tälläkin kertaa.
Vuonna 2009 yhdistys toimi aktiivisesti, muun muassa:
- Järjestämällä monia tapahtumia jäsentemme iloksi ja hyödyksi, esim: Hiihto-ja pilkkikisat, Romutalkoot, Pihakirppiksen, Juhannusjuhlat, Itsenäisyyspäivän juhlan.
- Julkaisemalla seinäkalenterin 60-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi,
- Ottamalla kantaa Niemenrannan osayleiskaavaan ja Lielahden työväentalon asemakaavavaihtoehtoihin,
- Olemalla yhteydessä Tampereen joukkoliikennepäällikköön ja Länsilinjoihin Linjan 50 palvelutason puutteista ja korvaavien yhteyksien valmistelussa sekä lännen poikittaisliikenteen ongelmissa,
- Olemalla yhteydessä alueen muihin toimijoihin, esim Lentsun kouluun, Teboiliin, Pohtolan okyyn, Alue-Alvariin,
- Julkaisemalla netissä verkkopäiväkirjaa ja valokuva-albumia,
- Jakamalla Omakotiviestiä jäsentalouksiimme,
- Järjestämällä jäsenten käyttöön hiekotussepeliä.
Tilikausi 2009 oli noin 155 euroa tappiollinen.
Sääntömääräisten asoiden lisäksi kokousväkeä puhutti muun muassa ensi kesän teatteriretki, venepaikkojen kohtalo Näsijärven pinnan laskiessa ja liikennemelu eritysesti kun kaksipyöräiset saadaan taas liikkeelle.
Kevätkokouksen pöytäkirja on luettavissa myös netissä.
Tervetuloa mukaan myös kuluvan vuoden toimintaan: Tänä vuonna Niemen omakotiyhdistys täyttää 60 vuotta!!
tiistai 23. maaliskuuta 2010
Tervetuloa kevätkokoukseen sunnuntaina
Niemen omakotiyhdistys ry:n kevätkokous pidetään Lielahden kirkolla sunnuntaina 28.3. klo 2010
Alustava esityslista:
1. Kokouksen avaus
- Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen.
2. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
- Kutsut olleet ilmoitustauluilla kaksi viikkoa ennen kokousta.
- Kokouksesta tiedotettu myös jäsenille jaetussa kevättiedotteessa sekä yhdistyksen verkkopäiväkirjassa.
3. Kokouksen järjestäytyminen:
- Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
4. Esityslistan hyväksyminen.
5. Ilmoitusasiat:
- Kevään toiminta (sihteeri esittelee)
- Muut ilmoitusasiat.
- Jäsenasiat (jäsenvastaava)
6. Vuoden 2009 toimintakertomuksen hyväksyminen
- Sihteeri esittelee
- Toimintakertomuksen vedos on luettavissa täällä.
7. 2009 tilinpäätös
- Esitellään tilit (rahastonhoitaja)
- Tilintarkastajien lausunto (tilintarkastaja/rahastonhoitaja).
8. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen.
9. Muut esiintulevat asiat.
10. Kokouksen päättäminen
perjantai 19. maaliskuuta 2010
Niemen ja Pohtolan alueen liikenteestä päätetään ensi viikolla
Kuten verkkopäiväkirjassammekin on aikaisemmin todettu (mm. joulukuussa 2009), linja 50:n liikennöinti loppuu kokonaan kesäkuun 6. päivänä kuluvaa vuotta. Siihen on alle kolme kuukautta aikaa. Miten joukkoliikenne sen jälkeen alueellamme hoidetaan, siitä ei vielä ole olemassa päätöstä.
Pohtolankadun pohjoispäässä joukkoliikennetarjonta on perustunut ainoastaan linjan 50 palveluihin. Mikäli korvaavaa tarjontaa ei järjestettäisi, olisivat kävelyetäisyydet lähimmälle pysäkille Pohtolankadun ja Vähäniemenkadun liittymään enimmillään jopa 1500 metriä. Kantakaupungin alueella pyritään joukkoliikenteen suunnittelussa säilyttämään kävelyetäisyys pysäkille enintään 600 metrinä.
Kysyin asiasta Tampereen joukkoliikkennepäällikkö Mika Periviidalta, joka kertoi että asiaa käsitellään Tampereen yhdyskuntalautakunnassa 23.3.2010. Edellisessä kokouksessa 9.3. päätösesitys jätettiin pöydälle.
Periviidan päätösesityksen mukaisesti Pohtolankadun päätarjonnan muodostaisi linja 7 Sarankulmasta Siivikkalaan - siis TKL:n linjaa 7 jatkettaisiin Keskustorilta Siivikkalaan nykyistä 50:n reittiä pitkin. Vuoroja Siivikkalaan ja Siivikkalasta ajettaisiin arkisin ja lauantaisin pääsääntöisesti puolen tunnin välein, klo xx.07 ja xx.37. Pyhäpäivien osalta lähtöajat ovat vielä mietinnässä. Arjen ruuhka-aikaan tulisi täydentäviä lähtöjä aamuisin ja iltapäivällä. Lähtöajat todennäköisesti 20 minuuttia yli tasan Siivikkalasta. Lopulliset aikataulut viimeistellään yhdyskuntalautakunnan päätöksen jälkeen.
Siivikkalan ja Pohtolan joukkoliikennejärjestelyjä on suunniteltu yhteistyössä Ylöjärven kaupungin kanssa. Ylöjärven kaupunki on jo tehnyt vastaavanlaisen päätöksen omalta osaltaan.
Haluatko vaikuttaa päätökseen? Tampereen yhdyskuntalautakunnan jäsenten yhteystiedot löytyvät netistä.
Pohtolankadun pohjoispäässä joukkoliikennetarjonta on perustunut ainoastaan linjan 50 palveluihin. Mikäli korvaavaa tarjontaa ei järjestettäisi, olisivat kävelyetäisyydet lähimmälle pysäkille Pohtolankadun ja Vähäniemenkadun liittymään enimmillään jopa 1500 metriä. Kantakaupungin alueella pyritään joukkoliikenteen suunnittelussa säilyttämään kävelyetäisyys pysäkille enintään 600 metrinä.
Kysyin asiasta Tampereen joukkoliikkennepäällikkö Mika Periviidalta, joka kertoi että asiaa käsitellään Tampereen yhdyskuntalautakunnassa 23.3.2010. Edellisessä kokouksessa 9.3. päätösesitys jätettiin pöydälle.
Periviidan päätösesityksen mukaisesti Pohtolankadun päätarjonnan muodostaisi linja 7 Sarankulmasta Siivikkalaan - siis TKL:n linjaa 7 jatkettaisiin Keskustorilta Siivikkalaan nykyistä 50:n reittiä pitkin. Vuoroja Siivikkalaan ja Siivikkalasta ajettaisiin arkisin ja lauantaisin pääsääntöisesti puolen tunnin välein, klo xx.07 ja xx.37. Pyhäpäivien osalta lähtöajat ovat vielä mietinnässä. Arjen ruuhka-aikaan tulisi täydentäviä lähtöjä aamuisin ja iltapäivällä. Lähtöajat todennäköisesti 20 minuuttia yli tasan Siivikkalasta. Lopulliset aikataulut viimeistellään yhdyskuntalautakunnan päätöksen jälkeen.
Siivikkalan ja Pohtolan joukkoliikennejärjestelyjä on suunniteltu yhteistyössä Ylöjärven kaupungin kanssa. Ylöjärven kaupunki on jo tehnyt vastaavanlaisen päätöksen omalta osaltaan.
Haluatko vaikuttaa päätökseen? Tampereen yhdyskuntalautakunnan jäsenten yhteystiedot löytyvät netistä.
keskiviikko 17. maaliskuuta 2010
Niemessä tapahtuu keväällä!
Lasten hiihtokilpailut + Aikuisten pilkkikisa la 20.3.
Omakotiyhdistyksen perinteinen talvitapahtuma järjestetään 20.3.2010. Pilkkijät lähtevät matkaan klo 9, hiihtokilpailut alkavat klo 11. Pilkissä on sarjat naisille ja miehille, hiihdossa vuonna 1998 ja myöhemmin syntyneille tytöille ja pojille. Parhaat palkitaan. Myynnissä makkaraa, tarjolla mehua. Tapahtumapaikkana Niemen uimaranta. Yhdistyksen kevätkokous su 28.3.
Kevätkokous pidetään Lielahden kirkolla su 28.3. 2010 klo 16.00. Käsittelyssä on sääntömääräiset asiat, mm. viime vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus, sekä keskustelua alueen ajankohtaisista asioista.Tarjolla kahvia ja pullaa. Keväisesti tervetuloa!
Romu- ja roskakeräys la 8.5.
Jätelavat perinteiseen tapaan oky:n jäsenille klo 9.00-12.00 Palkkikadulla. Huomaathan ettemme voi vastaanottaa rakennus-, puutarha- ja ongelmajätteitä emmekä sähkö- ja elektroniikkaromua. Myynnissä kahvia ja pullaa sekä mahdollisuus jäsenmaksun maksamiseen.Tänä vuonna järjestämme romutalkoitten ohessa yhdessä Ilmankos-projektin kanssa jotain ympäristöaiheista ekstraohjelmaa - kannattaa tulla mukaan.Yhdistyksen 60-vuotisjuhla su 16.5.
Yhdistyksemme 60-vuotisjuhla järjestetään 16.5. klo 15. Rientolassa, kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Luvassa on runsaasti hyvää ohjelmaa! Mm. taiteilija Ahti Jokinen esiintyy ja apulaispormestari Timo Hanhilahti puhuu. Myös alueemme asukkaiden esityksiä tiedossa!Pihakirppis su 30.5.
Pihakirppis järjestetään klo 10.00-14.00 Niemen alueella. Helppo tapa muuttaa itselleen tarpeettomat vaatteet ja tavarat rahaksi sekä oiva tilaisuus tehdä kirpputorilöytöjä!Toivomme ennakkoilmoittautumista niin voimme merkitä myyntipisteen kartalle. Yhdistys hoitaa ilmoittelun ja kartat myyntipisteistä.Myös kesän tapahtumia voi jo merkitä kalenteriin:
Juhannusjuhlat
Juhannusjuhlia vietetään Niemen uimarannalla juhannusaattona. Leikkimielisiä kilpailuja, kanttiini,
musiikkia, iloisia ihmisiä ja tietysti kokko!
Teatteriretki 19.6.
Yhdistys järjestää teatteriretken 19.6. Ramppiteatteriin Kangasalle 19.6. klo 15, teatterikappale on Aulis Raunion käsikirjoittama ja Ahti Jokisen ohjaama Kuinka löytäisin sen laulun. Retken hinta on 24 €, joka sisältää lipun, bussikuljetuksen, sekä kahvin ja kakkupalan. Teatterissa on katettu katsomo.Alustavat ilmoittautumiset Marja Miilunpalo (puh. 040 721 2412 ) tai Birgit Pihlajaniemi (puh. 040-554 8296).
keskiviikko 10. maaliskuuta 2010
Hiihtokilpailut 20.3.2010!
Helmikuussa peruutetut hiihtokilpailut lapsille ja pilkkikisat aikuisille järjestetään lauantaina 20.3.2010.
Seuraavana viikonloppuna, sunnuntaina 28.3., on kevätkokouksen aika. Siitä tiedotamme vielä lisää tuonnempana.
Myös kevättiedote on valmistunut ja jaetaan alueemme koteihin lähipäivinä. Samalla jaamme Omakotiviestin uusimman numeron.
Pidättehän edelleen kalenterissa varattuna Romu- ja Roskatalkoot 8.5. (sinne toivomme vähän ekstraohjelmaa tänä vuonna), yhdistyksemme 60v-juhlat 16.5. sekä Pihakirppiksen 30.5. Näistäkin lisää tuonnempana!
perjantai 19. helmikuuta 2010
Hiihto- ja pilkkikisat siirretty!
Huomiseksi aiotut lasten hiihtokilpailut sekä pilkkikisa joudutaan valitettavasti siirämään pakkasen takia. Kokonaan ei kisoja ole kuitenkaan tarkoitus kokonaan perua, vaan pyrimme järjestämään ne myöhempänä ajankohtana maaliskuulla. Lunta pitäisi olla nyt ainakin riittävästi!
Muuta kalenteriin merkittävää:
- Yhdistyksen kevätkokous pidetään 28.3.2010 klo 16 Lielahden kirkolla. Tarkoitus on järjestää sen oheen jotain omakotiasukkaita kiinnostavaa ohjelmaa, kuten infotilaisuus lämmitysmuodoista tms. Ehdotuksia otetaan vastaan!
- Perinteiset Romu- ja roskatalkoot järjestetään 8.5. klo 9-12 Niemen torilla Palkkikadulla.
- Yhdistyksemme 60-juhlavuoden pääjuhlaa vietetään 16.5. iltapäivällä Rientolassa. Ohjelmaa on tulossa, ja lisää saa ehdottaa!
- Pihakirppis pidetään 30.5. perinteiseen tapaan omilta pihoilta.
maanantai 18. tammikuuta 2010
Pilkki- ja hiihtokisat 20.2., talvi joka päivä!
Omakotiyhdistyksen perinteinen talvitapahtuma järjestetään 20.2.2010 – siis reilun kuukauden päästä. Ohjelmaan kuuluu pilkkikilpailu sekä lasten hiihtokisa, tapahtumapaikkana Niemen uimaranta.
Sitä odotellessa ja harjoitellessa, tässä muutama vinkki. Tämän paremmaksi eivät talvikelit tule, nyt kannattaa nauttia siitä mitä tammikuulla on meille antaa!
- Siivikkalanlahdella on koneella ajettu latu niin perinteiseen kuin luisteluhiihtoonkin, ja vaikka paikoitellen lumelle onkin noussut vettä, yleisesti lenkki on varsin hyvässä kunnossa. Koko kierros lahden ympäri on noin neljä kilometriä pitkä. Päivänvalolla tehtynä hiihtoreissu antaa erilaisen näkökulman kyläämme: "mereltä päin" ja lumisena se on erinäköinen kuin kesäkatuja tallustellen. Pimeällä tai yksin jäälle ei tietysti kannatakaan lähteä, turvallisuus ennen kaikkea.
- Suomensaaressa on mahdollisuus avantouintiin - helppo tapa hankkia vastustuskykyä kevään flunssia varten. Saunalipun saa pikkurahalla paikan päältä; hinnat ja aikataulut ovat luettavissa Kipinän nettisivuilla. Vesi ei tunnu nyt mahdottoman kylmältä kun ilma on reilusti pakkasen puolella. Uikkarit ovat pakolliset, sandaalit tms kevyet jalkineet erittäin suositeltavat ja hattu tai pipo mukava lisävaruste saunaan ja uimaan.
- Pilkkijät ovat varmaan jo talven tulon huomanneetkin. Turskaa tai haikaloja ei tiedetä Siivikkalanlahdelta nostetun, mutta lähes kaikkea muuta kylläkin.
- Molemmilla kouluilla on kiekkokaukalot pystyssä ja tilaa myös mailattomille luistelijoille. Myös Tiikeripuistossa on hyvä jää. Aikuisille suosittelen Lietsun koulun kenttää: Siellä on 400 metrin juoksukierros jäädytettynä, joten luistelemaan pääsee pitkääkin matkaa.
- Tiikeripuistoon on jo alettu jäädyttää mäkeä pulkkailijoille, siitäkin riemusta saa nyt nauttia.
- Jos sukset, luistimet, pulkka tai hyinen vesi ei miellytä, kierrä vaikka Reuharin lenkki kävellen tai hölkäten. Näistä lumisista maisemista saa nautiskella vain rajallisen ajan, ja vain täällä, Niemessämme!
Tervetuloa mukaan!
sunnuntai 17. tammikuuta 2010
Johtokunta kokoontui 14.1.2010
Hyvää Uutta Vuotta 2010! Tämä vuosi on meille suuri vuosi: Yhdistyksemme täyttää tänä vuonna 60 vuotta.
Niemen omakotiyhdistyksen syyskokouksessa valittu uusi johtokunta piti ensimmäisen kokouksensa viime torstaina. Tärkeimpänä aiheena oli uuden johtokunnan järjestäytyminen vuodeksi 2010. Johtokunnan päätöksellä viimevuotiset toimihenkilöt jatkavat vanhoissa hommissaan: Varapuheenjohtajana Isto Kallio, rahastonhoitajana Marja Miilunpalo ja siheerinä Topi Koskinen. Muut johtokunnan jäsenet ovat, kuten syyskokouksessa marraskuussa päätettiin, Tauno Leino ja Juha Kivistö, sekä yhdistyksen puheenjohtajana jatkava Arto Huovila. Varajäseneksi värvättiin syykokouksen valitsemien Veikko Mäkelän ja Riitta Kaukolan lisäksi uutena tulokkaana Mari Salo.
Myös kevään toiminnasta keskusteltiin.
- Perinteiset pilkkikilpailut ja lasten hiihtokilpailut päätettiin pitää 20. helmikuuta - viikkoa ennen syyslomaa. Kilpailuista tiedotetaan tarkemmin ilmoitustauluilla vähän lähempänä.
- Yhdistyksen kevätkokous järjestetään 28. maaliskuuta Lielahden kirkolla.
- Muistathan myös yhdistyksen 60-vuotisjuhlan - pääjuhla pidetään 16.5.2010 Rientolassa. Näistäkin tapahtumista tulee lisätietoa ilmoitustauluille ja kevättiedotteen mukana kotiinkin.
Uusi johtokunta keskusteli myös Siivikkalan kaavasta. Siivikkalaan ollaan rakentamassa noin 4000 uuden asukkaan asuinaluetta, jonka osayleiskaava on hyväksytty Ylöjärven kaupunginvaltuustossa juuri ennen joulua. Kaupunkiseutu kasvaa ja tiivistyy, se on osa luonnollista kehitystä. Valitettavasti Ylöjärvi ei ole kaavaa laatiessaan ratkaissut miten alueen liikenne hoidetaan, vaikka sitä on maakuntakaavassa edellytetty. Lietsun asukkaita ei ole myöskään asiassa kuultu niin kuin maanrakennuslaki edellyttää. Meitä niemeläisiä ja pohtolalaisia on hirvittänyt se, että Pohtolankadun liikennemäärien on arvioitu kasvavan liki 10 000 autoon vuorokaudessa - siis moottoritiemittakaavaan.
Tiedoksi vielä että yhdistyksen kalentereita on jäljellä muutama kappale - kysy äkkiä niin ehdit vielä saada omasi!
Huomaa myös uudet talviset valokuvat albumissamme!
Hyvää keskitalvea kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)