1. PALKKIKATU 8
Kallaksen Leipomo
Veera ja Valtteri Kallaksen leipomo aloitti toimintansa v. 1959 ja he jäivät eläkkeelle v. 1979.
Valtteri Kallas toimitti leipomukset pakettiautollaan liikkeisiin itse. Ensin aamulla aikaisin taikinoitten tekoon ja leipomaan.
2. LAUTTAKATU 17
Lauri Viidan veljen Yrjön omistama talo, jonka alakerrassa asui kirjailija Veikko Pihlajamäki. Hän oli Väinö Linnan ja Lauri Viidan perheiden hyvä ystävä, kirjailijoiden työn tukija ja kannustaja, viimeisin elossa ollut ns. Mäkelän piirin jäsen. Seudulla hänet tunnettiin mustasta samettibaskeristaan, jota hän piti kesät, talvet. Pihlajamäki antoi Linnan sotaromaanin nimeksi Tuntematon sotilas.
3. ILMARI BLOMQVISTIN TALO
Tällä paikalla suunnilleen oli alueen ensimmäinen talo Laalahden torppa. Metsänhoitaja Blomqvistille rakennettiin asunto. Talo on seudun vanhin, rakennusvuosi 1917 ja se on myös suojeltu samoin kuin ympäröivä puisto ja kuusiaita. Hän istuttu kaikki lehtikuuset, tammet, pähkinäpensaat ja muita jalopuita alueelle. Alueen ensimmäiset fasaanitkin hän toi. Metsänvartijan puisto sijaitsee urheilukentän luona.
4. Kaarlo Haapanen
PUOMIKADUN JA LAUTTAKADUN KULMATALOA asuivat kirjailija Kaarlo Haapanen ja emäntänsä Anneli. Haapanen eli Kassu oli toiminut Lapin Kansan päätoimittajana ja Yleisradion Lapin kirjeenvaihtajana. Kassulla oli sana hallussaan. Kun hänet kohtasi kierroksellaan komean husky-koiransa Tekin kanssa, kirjailija innostui usein kertomaan Lapin luonnosta, ihmisistä siellä ja eläinkunnan edustajista muun filosofian lisäksi. Hänen persoonassaan oli häivähdys Lapin taikaa. Tarinankertojan elämä päättyi Ylöjärven Tarupirtissä v. 1999.
5. LAUTTAKADUN ääripäässä uudemmassa tiilitalossa oli jääkiekkovalmentaja Kalevi Nummisen ja hänen perheensä koti. Niihin aikoihin n. 1960–70 isä-Numminen valmensi Tapparaa, kaksi poikaa Teppo ja Teemu mittelivät jääkiekon juniorijoukkueissa. Teposta on saatu kuulla myöhemminkin maineikkaana NHL-pelaajana, hän on ollut myös Suomen maajoukkuepelaaja.
6. SOIROKATU
Kukkojen kerrostalot olivat alueen ensimmäiset, joita ennen hevoset ja lehmät laidunsivat täällä. Talot rakennettiin tehdaspalokuntalaisille.
7. ISONIEMENKATU
Numeroa 13 asui koirineen ja vaimoineen tunnettu ja mainetta niittänyt kansantaiteilija Irwin Goodman, syntymänimeltään Antti Hammarberg. Talonkorkuiset tanskandogit tottelivat nimiä Jekku ja Obelix. Palattuaan aamuyöstä keikoiltaan taitelija lähti vielä lenkille lerppuhattuineen ja koirineen. Lähiseudulla tiedetään, että kaikki olivat säyseitä, vaikka pimeässä liikkuivatkin. Koirien takia, sekin tiedetään, lähikaupan kokolihan myynti nousi ennätyslukemiin, jos kohta Irwinille itselleen kelpasi makkarakin. Myöhemmin sitten isännän rahatilanteen heikennyttyä, koirat saivat tottua halvempaan purtavaan. “Kansallisrenttu” sai kodistaan häädön syksyllä 1979. Hän kuoli vuonna 1991. Nykyään talossa toimii Sundstedtin vaatturiliike.
Isoniemenkatu 23:ssa oli Koskimaan kauppa. Myöhemmin talon omisti LKT Seppo Miilunpalo. Hän hoiti kymmenen vuotta Niemen omakotiyhdistyksen puheenjohtajuutta.
8. MIKAMANKULMA
Isoniemenkadun ja Tapulinkadun kulmatontilla kohoaa komea talo. Se on isäntänsä rakennusmestari Mertsi Mikaman piirustuslaudalta lähtöisin ja myös loppuun saatettu. Taloa asuneet Marjatta ja Mertsi olivat seudulla hyvin tunnettu pariskunta toimeliaisuudestaan ja taidoistaan. Työelämässä Mertsi palveli Enqvistillä ja asui tehtaan talossa, mutta muutti sitten Marjattansa kanssa omaan kotiin, missä hän sai olla aina kuolinhetkeensä saakka helmikuiseen päivään 2007. Tällöin hän oli täyttänyt 91 vuotta. Ahkera mies piirsi noin kuutisensataa rintamamiestaloa. Nykyisin Mertsin ja Marjatan taloa kaikkine muistoineen asuu heidän poikansa Matti. Mertsin jäämistöistä saattaa vielä löytyä 50-luvun talojen piirustuksia, sillä kaikki, mitä Mertsi teki, on sentilleen hyvässä järjestyksessä ja numeroituina oikeissa lokeroissa ja muistikirjoissa.
9. TAPULINKATU
Edesmennyt graafinen suunnittelija Hannu Paalasmaa asui vaaleaksi rapatussa talossa Tapulinkatu 6. Hän työskenteli TV-2:lla Tohlopissa kuvittamon esimiehenä yli 30 vuotta. Hannun työalan nimi on kalligrafia, vapaa-aikanaan hän laati ex-libriksiä ja tuli myös niistä tunnetuksi. Hannu oli todellinen käden taitaja, hänen aikanaan TV 1 ja TV 2:ssa graafiset tekstitykset ohjelmiin tehtiin manuaalisesti. Hannu piti lukuisia tekstauskursseja ja käynyt itse opintomatkoilla mm. Virossa ja televisiolta saamansa apurahan turvin myös Lontoossa.
10. KAITALANKULMA
Alueen ensimmäinen ruokatavarakauppa oli Kaitalan kauppa Tapulinkadun ja Piirukadun kulmauksessa. Myöhemmin kauppa oli Salon kauppa ja sen jälkeen Masan liha.
11. PATSAS
Piirukadun päässä seisoo patsas, jonka nimikyltissä lukee:
RINTAMAMIESTEN JA RAKENTAJASUKUPOLVIEN MUISTOA KUNNIOITTAEN 50-VUOTIAS NIEMEN OMAKOTIYHDISTYS 1950–2000.
Pipanitsunpuiston naapurina asunut Toivo Järvensivu sai ajatuksen, että rintamaveteraanien työtä ja muistoa on kunnioitettava jollain näkyvällä tavalla ja niin sai muistomerkki alkunsa. Johtokunnan miehet kokosivat taitonsa ja osaamisensa ja pitivät talkoot patsaan pystyttämiseksi. Rungon muodosti kivitela, jonka oli tähän tarkoitukseen lahjoittanut Tampellan konepajan työntekijän Lauri Kapralin perikunta. Kapralin perhe asui Piirukadun varrella, vähän patsasta alempana.
Idean isä Järvensivun Topi tiesi lähestulkoon kaiken, mitä Niemen alueesta oli tiedettävää. Hän toimi monet vuodet ansiokkaasti johtokunnan jäsenenä. Alueen raivaajat ovat patsaansa ansainneet.
12. PIIRUKATU
Asuntopulan ahdistamat perheet muuttivat vielä keskeneräisiin rakennuksiin. Maikku Salmela kertoo omasta kodistaan Ilmari ja Saimi Salmelan rintamamiestalosta Piirukatu 20: 5-henkinen perhe muutti heinäkuussa 1952 keskeneräiseen taloon, jossa oli vain keittiö “valmis“, alakerran välikattoakaan ei ollut, vaan saimme katsella suoraan sängystä päämme yläpuolella kirskuvia pääskysiä, jotka lentelivät yläkerran avoimista ikunareiístä sisään ja ulos. Niiden pesä oli palomuurissa piipun juuressa.
Ilmari Salmela oli aktiivinen järjestöihminen ja toimi useita vuosia myös omakotiyhdistyksen hallituksen eri tehtävissä rakentamisen ohessa.
Omakotiyhdistyksen mankeli tuotiin Ilmarin talon kellariin, jossa lähiseudun väki kävi manklamassa lakanansa ja muut liinavaatteensa kovaäänisesti jytisevän koneen tukeilla.
Kellarissa on pönttöuuni, jota lämmitettiin talvella, kun etukäteen tiedettiin mankelivuorot. Omakotiyhdistyksen luopuessa mankelista Ilmari Salmela osti sen itselleen. Mankelimaksu säilyi silti entisellään.
